Sivut

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Sohvashoppailua

Unelmataloon ei ole tarkoitus ostaa kovinkaan montaa uutta huonekalua. Eipä sitä rahaa taida osteluun paljon jäädäkään... Vanha sohvamme saa kuitenkin siirtyä uuden talon monitoimihuoneeseen kotiteatterin löhöpaikaksi, eli olohuoneeseen tarvitaan uusi sohva. Iskin jo pari vuotta sitten silmäni Furninovan Vesta-sohvaan, jota olen käynyt säännöllisesti paikallisessa kalusteliikkeessä silittelemässä ja koeistumassa.

turunkruunukaluste.com


furninova.com

Vesta on moduulisohva, eli koossa ja muodossa riittää valinnanvaraa. Lisäksi voi valita istuinpehmeyden (höyhenillä tai ilman) ja selkänojan korkeuden. Päälliset saa koristetereillä tai ilman, ja myös irtopäälliset on valittavissa. 

Kruunukalusteessa ovat Furninovan sohvat nyt alennuksessa, joten lähdimme miehen kanssa tekemään päätöksiä. Liikkeessä oli esillä kolmenistuttava sohva ja iso kulmasohva. Mies heti innostui kulmasohvasta sekä esitteessä komeilevasta divaanisohvasta (toinen kuva), ja jouduin toppuuttelemaan, että sellaiset ei mitenkään meidän olohuoneeseen tule mahtumaan. Iso talo, mutta olohuone ei erityisen suuri ole -- paitsi ylöspäin. Kaivettiin pohjapiirustusta esille, ja mieskin joutui toteamaan, että todennäköisesti se 230 cm leveä kolmenistuttava sohva (ensimmäisessä kuvassa) on ihan maksimikokoinen meille. Korkeammasta selkänojasta oltiin yksimielisiä, samoin kiinteämmistä istuintyynyistä. Koristetereitä en missään nimessä halunnut. Korkeammat (13 cm) jalat vaikuttivat hyvältä valinnalta, sekä robotti-imurin että miehelle sopivan istumakorkeuden takia. Onpahan sitten kyläilevien isovanhempienkin helppo nousta sohvalta ylös. Omat töppöjalkanihan eivät tosin oikein ylettyneet lattiaan, mutta harvoinpa sitä sohvalla asennossa istutaan... Divaaniosaa ei siis meille tule, mutta ison rahin haluan ilman muuta. Se lienee aika paljon monikäyttöisempikin kuin divaaniosa. Meillä ei ole sohvapöytää ikinä ollut, joten rahi saa tarvittaessa toimittaa myös sen virkaa.

Verhoilukangasta olin jo käynyt alustavasti valitsemassa. Pyysin silloin myyjää esittelemään mahdollisimman kestäviä harmaita kankaita. Kerroin, että perheessä on pieniä lapsia ja koira, ja myyjä kehui, että tässä on pari oikein hyvää vaihtoehtoa, mutta toki kestävyys riippuu siitä, mitä se koira siellä sohvalla tekee. Hah, no ei se kyllä muuta tee kuin makaa.  En odottanutkaan, että löytyisi koiran hampaita kestäviä verhoilukankaita... Parhaalla kulutuskestävyydellä varustettuja harmaita kankaita oli vain pari-kolme, mutta yksi niistä oli mielestäni oikein kiva ja eläväpintainen. Ja kestävyydestä huolimatta ihanan pehmeän tuntuinen. Se näyttää kirkkaassa suorassa valossa hyvinkin vaaleanhohtoiselta, mutta muuten taas selvästi tummemmalta. Kyseessä on Orient Occidentin Divine-kangas, värinä grey.



Varmuuden vuoksi kävimme vielä raksalla mittailemassa olohuonetta ja teippasimme "sohvan" lattiaan. Tämä varmisti lopullisesti sen, että 230-senttinen sohva meille tulee.


Sori, kammottavan huonot kännykkäkuvat...



lauantai 30. joulukuuta 2017

Laattapäätöksiä

Uskokaa tai älkää, kirjoitan taas laattavalinnoista. Kävin viidettä kertaa Vehoniemen Laattamyymälässä ja tällä kertaa otin miehen mukaan. Terhakkaasti esittelin hänelle aiemmin valitut laatat, eli harmaan 60x60 lattialaatan (Porcelaingresin Just Cementi Grey) ja valkoisen 30x60 seinälaatan (Porcelaingresin Just Grey Super White). Mies ei ollut erityisen vaikuttunut, johon minä puhisin, että näitä on kuule valittu pitkään ja hartaasti, eikä todellakaan enää vaihdeta!

Sori huono kännykkäkuva.


Suihkuseinälle jo kerran päätetty kuusikulmainen synkkä laatta oli tässä välissä ehditty hylätä, koska shampoohyllysyvennyksen askartelu suuresta hexagon-laatasta todettiin hirveän hankalaksi. Siispä piti keksiä uusi vaihtoehto. Uskomatonta kyllä, vain lyhyen neuvottelun jälkeen päädyttiin katsomaan 5x5 mosaiikkilaattoja, ja vartissa oli päätös tehty! Ystävällinen myyjä auttoi päätöksessä ehdottaen vielä (melkein jo unohtamaani) glitterisaumausta tumman eläväpintaisen mosaiikkilaatan kruunuksi. Nyt on saunan pesuhuoneen ja yläkerran kylpyhuoneen laatat päätetty, ja loppujen lopuksi myös valkoinen ja harmaa laatta kelpasivat miehelle ihan hyvin (puhinani varmasti edesauttoi tätä).

Tässä kaikki kolme pesuhuoneen laattaa. Sori taas huono kännykkäkuva.


Tästä sitten mustaa glitterisaumaa.

Sitten jälleen kerran etsin laattaa kuraeteisen seinään. Mies yritti tyrkyttää sitä rakastamaansa tummaa hexagon-laattaa, mutta edelleen kaipasin jotain aurinkoisempaa väriä KURAeteistä piristämään. Ja sen todellakin löysin! Saanko esitellä: Atlas Concorde Ewall Orange. :)

MiniBrick (atlasconcorde.com)

40x80 (atlasconcorde.com)
Tuota MiniBrickiä tuijotin sydämenkuvat silmissäni, mutta taloudellisista syistä johtuen laitamme todennäköisesti kuraeteisen toisen seinän sillä ja toisen seinän tuolla edullisemmalla isolla laatalla. Hyvä ajoitus meillä kuitenkin oli, koska nämä laatat sattuivat olemaan nyt 30 prosentin alennuksessa!

Tässä esimerkkinä yhdistetty Ewall MiniBrick ja iso laatta. (atlasconcorde.com)

Kuraeteisen lattiaan löytyi edullinen tummanharmaa 10x10, joka sopi sävyltään viereisen kodinhoitohuoneen laattaan. Yläkerran suihkukopperon jokikivimosaiikki joudutaan ehkä ottamaan toisesta kaupasta, koska Vehoniemeltä löytyi vain (väärän sävyistä) valkoista ja kokonaan harmaata, kun minä taas olen iskenyt silmäni valkoisia ja harmaita kiviä yhdistävään mosaiikkiin (kun muistaisi vielä missä näin sellaista).





keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Autotallin sisäpintojen maalausta

Jouluviikolla oli aikaa tarttua härkää sarvista ja suunnistaa raksalle "auttamaan". Lupasin heikkona hetkenä hoitaa autotallin katon sekä seinien pohjamaalauksen lukkopesien asentamisen lisäksi. Niistä lukkopesien riemukkaasta asentamisesta kirjoitinkin jo edellisessä postauksessani.

Ajattelin hommaan menevän pari päivää, mutta totuus oli taas toisenlainen. Hieroin maalia seiniin ja kattoon yhteensä neljä päivää ja homma jäi tietysti kesken. Lisäksi yksi päivä meni valmisteluissa, kuten maalipensselien, telojen, ämpäreiden, teippien ja itse maalien hankkimisesssa. Tuolla hankintareissulla lapset olivat auttamassa ja jouduttamassa asioita, mutta silti en saanut niitä (ei mikään yllätys) hommattua yhtenä päivänä, vaan seuraavana aamuna oli mentävä paikkailemaan ostoksia (ilman lapsia).

Autotallin värimaailma oli itselleni selvä pitkän aikaa, olin katsellut eri vaihtoehtoja ja tullut vakuuttuneeksi, että harmaan lattian kanssa sopii kaksivärinen seinä, jossa yläpuoli olisi valkoista ja alapuoli punaista. Eli tähän tyyliin.

Aluksi olin ajatellut, että tällainen värimaailma. Kuva suomela.fi.

Tyypillisesti värimaailma muuttui aivan toiseksi, kun maaliostoksia edeltävänä iltana katselin vielä kerran netistä eri värivaihtoehtoja autotallin seiniin. Siispä sittenkin tällainen.

Oranssit seinät, valkoinen katto ja harmaa lattia. Se on siinä. Kuva loversiq.com
Seinän ajattelin koristella mustilla Star Wars -aiheisilla sisustustarroilla. Saa nähdä mitä tulee.

Tällasia oranssille seinälle. Kuva etsy.com
Alla kuvat lähtötilanteesta kohti oranssia.

Ruskeat kipsilevyt katossa ja seinissä.

Katto vedetty kahteen kertaan Tikkurilan ykköspohjalla, seinä kertaalleen. Reunoilla jo oranssia Remontti-ässää. Hieno löytö Prisman poistohyllystä. 9 litraa sävytettynä 36 euroa. Värinä S309 päiväntasaaja.

Yksi seinä valmiina. Tämä suorastaan huutaa mustia Star Wars -sisustustarroja.

Toinenkin seinä valmis. Tai sen puolikas, koska teknisen tilan ja autotallin välinen seinä on vasta rakenteilla. Musta käyntiovi pyöräkatokseen sopii hyvin oranssin seinän kanssa.
Seuraavaksi pitäisi maalata vielä autotallin takaseinä valkoiseksi ja tilata varastohyllyt tekniseen tilaan ja autotalliin, että saisi noita rakennustyökaluja pois lattioilta pyörimästä. Myös tuo pyöräkatoksen käyntiovi vaatii vielä Yale Doorman -älylukon asentamista. Sitten pitää tilata ebaysta ne Star Wars sisustustarrat. Autotallin nosto-ovi on nyt asennettu. Siitä kirjoitan oman jutun myöhemmin.

tiistai 26. joulukuuta 2017

Lattiapäätös ja siihen liittyvät ilonaiheet

Vinyylilankkuun lattiamateriaalina päädyttiin jo monta kuukautta sitten, sekä taloudellisista että koirankynsisyistä. Lattian tarkempi valinta olikin sitten pidempi prosessi. Pergolta tilattiin mallipaloja kahteenkin otteeseen syyskuussa, mutta jotenkin mikään niistä ei sykähdyttänyt niin, että olisi lähdetty tilausta tekemään. Päätin tilata vielä muutaman Quickstepin mallipalan, kun niitä olin katsellut rautakaupassa. Ja taas syynättiin ja vertailtiin, kattolampun valossa ja ikkunan vieressä (aika säälittävää vain on luonnonvalo tähän aikaan vuodesta). Sävynä meitä molempia miellytti eniten Quickstepin "Tammi Ajopuu beige", joka oli kyllä  ihmeellisen saman näköinen kuin Pergon "Modern nature tammi". (Huomasimmekin sitten, että näillä kahdella oli sama koodinumero, minkä jälkeen selvisi, että Pergo ja Quickstep ovat oikeastaan samaa firmaa.) Valitettavasti tämä mieluisa malli oli kuosiltaan kovin oksainen, joka taas ei modernin talon henkeen mielestämme sopinut. Niinpä loppusuoralle pääsivät Quickstepin "Tammi Sea breeze natur"  ja Pergon "Light nature tammi", joista edellinen oli "rouheampi" ja tietyssä valossa vähän vihreään vivahtava ja jälkimmäinen taas sileäpintaisempi ja valosta riippuen hieman punertavaan vivahtava.


Päätimme, että visiitti Grado-portaiden näyttelytilaan ratkaiskoon lopullisen valinnan. Portaathan ovat tavallaan lattian jatkumo, joten niiden on syytä sopia lattian sävyyn, jos ei nyt täydellisesti, niin ainakin melkein. Meille tuleviin tammiportaisiin voidaan valita sävy useammasta eri vaihtoehdosta, joten toivoimme, että joku sävyistä sopisi jompaan kumpaan finalistilattiaan. Ja tadaa! Sävy nimeltään "Smoke" oli TÄYDELLINEN pari Pergon vinyylille! Kuvassa lattiamalli näyttää hieman punertavammalta, mutta mielestäni eroa ei juurikaan huomannut luonnossa.



Quickstepin finalisti sen sijaan ei sopinut millään lailla mihinkään sävyvaihtoehtoon. Siispä meidän tuleva lattiamme on Pergon "Light nature tammi"!

Seuraava lattiaan liittynyt huolemme oli sen sopiminen keittiön työtasojen väriin. Massiivitammiset työtasot jatkuvat päädyissä lattiaan, joten niiden on ihan pakko sopia sävyltään lattiaan. Esan Levykalusteella tammitasoille on kaksi vaihtoehtosävyä; tammi ja huurretammi. Normitammea emme sen keltaisuuden takia halua, joten huurretammi on käytännössä ollut ainoa mahdollisuus. Paitsi että olin alkanut epäröidä tätä valintaa, koska jokin näytepalan sävyssä häiritsi silmääni. Mielestäni näytti siltä, kuin puu olisi sivelty ohuelti harmaalla maalilla! En tykännyt. Oli siis heitetty ilmaan ehdotus, josko ottaisimme tasot käsittelemättöminä ja ihan itse puunaisimme ne sopivan sävyisiksi. Ihana Helena oli todennut, että tämä ei olisi mahdotonta, mutta aikamoinen urakka kylläkin.

Tasojen käsittelyn hankaluus mielessäni astuin keittiöliikkeen ovesta sisään vastavalittu lattiamalli kainalossani. Myymälään oli aivan äskettäin päivitetty pöytätasojen mallipalat ja myös mallisaareke, joka sopivasti sattui olemaan juurikin huurretammesta. Riemuni oli suuri, kun totesin uuden tason sävyn miellyttävän silmääni selvästi aiempaa enemmän. Kun sitten asetin lattiamallipalan tason juurelle, piti vähän tuulettaa, kun näin, että sävyt sopivat tarpeeksi hyvin yhteen, eikä meidän siis tarvitse alkaa isotöiseen tasojen käsittelyyn. Kuten kuvasta näkyy, työtason kirjavuus ei ole lainkaan haitaksi, kun yritetään mätsätä sävyjä toisiinsa.

Oikealla tulevan lattian mallipala, vasemmalla toinen finalisti Quickstepiltä.

Uutuutena Esalla on nyt saatavana sormiliitokset tasojen kulmaan, ja sellaiset meille varmaan tuleekin. (Sori, ei oo tästä kuvaa.)



perjantai 22. joulukuuta 2017

Lukko-ostoksilla ja vähän asentamistakin

"Voisit tuoda lukkopesät ja ovenkahvat tänne raksalle." Tämä Whatsapp-viesti havahdutti - ai niin, minunhan piti hommata lukot ja painikkeet ovien lukkorunkoihin. Vain pääoveen tuli Tiivillä asennettu Yale Doorman, muihin aioin hommata releet itse. Nimen omaan aioin. Jotenkin sekin unohtui. Tarvittiin siis lukkopesät kuraeteisen ja teknisen tilan oviin sekä Yale Doorman -älylukko autotallin käyntioveen pääoven pariksi, ettei autotallin ja talon välillä rampatessa tarvitse perinteisiä avaimia ollenkaan vaan pelkkä kulkulätkän näyttö ovella riittää.

Perjantai-ilta meni netissä roikkuessa ja eri kauppojen tarjouksia vertaillessa. Abloyn lukot ja kahvat olivat liikuttavan yksihintaisia kaupassa kuin kaupassa, eikä tarjouksia liiemmin ollut. Bauhausilla oli uutiskirjeen tilaajille 10 % alennus kertaostoksesta verkkokaupasta ja siellä onnistui vielä click&pick. Pirkkalassa näytti olevan hyvin valikoimaa, joten suunnitelmissa oli hakea lukko, lukkopesät ja kahva kätevästi LASTEN kanssa Pirkkalan Bauhausista ja sitten suunnistaa LASTEN kanssa raksalle niitä asentamaan.

Kätevyys loppui heti alkuunsa Bauhausiin. Lapset jaksoivat olla n. 5 minuttia sievästi, kun vertailin lukkopesiä ja kahvoja hyllyköiden välissä n. 30 minuuttia samalla uhkailemalla ja lupailemalla kaikkea maan ja taivaan välistä - turhaan. Hermo rupesi olemaan pinnassa kuin huutokauppakeisarilla konsanaan, eikä reissu ollut vielä edes alussa. Linttasin Abloyn perussatiinikahvat kärryyn ja yritin ottaa kahden lukkopesän Sento satiini -settiä mukaan, mutta olivat pirut vitriinissä lukkojen takana. Samoin se Doormanin laatikko. Ei kun myyjä käsiin ja kiireesti. Kärryillä vähän aikaan molemmissa käsissä riuhtovat riiviöt mukana myyjä löytyi suhteellisen helposti. Minä myyjälle asiaani selvittämään ja 10 % alennussähköpostia näyttämään. Kysyin siinä sääliä hakien, että saako näistä kassalla sen 10 % vai onko tässä joku verkkokauppaan maksaminen ensin työnä. Valitettavsti oli ensin työnä. Lukkomyyjä soitti kuitenkin ystävällisesti noutotiskille, että kohta siellä näkyy verkkokaupan tilaus ja hän laittaa tavarat tänne jo valmiiksi. Mies lasten kanssa tulee kohta noutamaan verkkokaupan ostoksia saatuaan ne ensin tilatuksi netissä. Kätevää? Not.
Yale Doorman. Kuva Yale.fi
Kännykkäverkko nutjahti Edgelle, sivut latautuivat hitaasti kuin puhelinmodeemin kautta ja kaiken kukkuraksi sivu vaati verkkokauppaprofiilin luomista. Lapset kirkuivat nälkäänsä niin että kauppa raikui. Sain paheksuvia katseita kanssa-asiakkailta ja myyjiltä. Pääsin kuitenkin viimein verkkokauppaan sisälle - mutta jostain syystä silmieni edessä olevia Abloy Sento lukkopesiä ei siellä ollut satiinin värisenä tuplapakkauksina. Kaikkina muina väreinä kylläkin. Ysittäis- ja triplapakkauksina oli. Ja tuplia vanhoilla avaimilla. Sitten taas myyjää hakemaan huutavat lapset käsipuolessa. Myyjä lateli empatiaa tuntematta: "Pitäisi kyllä verkkokaupassa olla, siinä on joku vika... ....ei voi ostaa alennuksella jos siellä ei ole... ...korjataan, mutta menee pari päivää..."
Sento lukkopesät, joita ei voinut ostaa Bauhausin verkkokaupasta. Onneksi niitä oli kuitenkin useita paketteja kaupassa. Kuva K-Rauta.
Sitten ne kahvat. Jostakin syystä löytyivät sitten verkkokaupan sisäovipainikkeiden puolelta vaikka olivat ulko-oven. Kätevää. No lopulta kaikki tarvittavat osat oli hankittuna; Doorman ja painikkeet verkkokaupassa maksettuina ja noutopaikaksi valittuna Pirkkalan Bauhaus ja Abloy Sento tuplalukkopesäpakkaus normaalisti myymälän puolelta. Ajattelin tämän verkkokauppapelleilystä tulevan 40 euron säästön olevan naurettava korvaus tästä tunnin kärvistelystä huutavien lasten kanssa kaupassa, ja vannotin itselleni koskaan enää säästäväni väärässä paikassa. Tämä tunne vahvistui entisestään, kun noutopisteelle. Näytin tilausnumeroa ja verkkokaupan vahvistusta noutopisteen myyjälle, joka katsoi tilausta koneeltansa ja totesi, ettei sitä ole vielä kerätty. Hämmennyin. Kysyin, että mitä ihmettä. Juurihan n. 30 minuuttia sitten soitimme lukkomyyjän kanssa tuosta 20 metrin päästä ja homman piti olla selvä. Ei kuulemma ollut selvä. Verkkokaupan ehdoissa luki, että tuotteen ovat noudettavissa 3 tunnin sisällä verkkokauppaostoksesta. Minun ostostani ei oltu siis vielä tietokoneen mukaan "kerätty". 2-vuotias poikani oli juossut jo kaupan eteiseen ja 5-vuotias tyttäreni kantoi liukureita kärryyni jatkuvan "Iskä, mulla on NÄLKÄ!" huutojen saattelemana. "Onko teillä aikaa odotella?" kuulin noutopisteen miesmyyjän kysyvän. Vatsasin kohtuullisen kipakasti, että ei ole aikaa. Ei todellakaan. Sen lisäksi, että lapseni kuolevat nälkään tulen itse kohta hulluksi. Minullehan luvattiin, että käyn tilausvahvistuksen kanssa noutopisteellä, niin minulle valmiiksi laitetut tavarat kiikutetaan kassalle. Pienen vääntämisen jälkeen sain tavarat käsiini ja pääsimme lasten kanssa autolle.
Polar 6 ovenpainike, värinä satiini (harjattu kromi). Kuva abloy.fi

Autolla huomasin, että unohdin ostaa Doormanin karansiirtimen - ei kun takaisin kauppaan ja karansiirrintä hakemaan. Ei muuten tullut enää mieleenikään kikkailla verkkokaupan kautta ja mitäpä se olisikaan enää auttanut koska alennuskoodi oli kertakäyttöinen ja se meni jo edellisessä sekoilussa. Vihdoin viimein kun vajaa kahden tunnin voimistelun jälkeen olin autossa lasteni kanssa ja kaikki tarvittavat lukkotarvikeet kyydissä, olikin aika kurvata lasten kanssa ravintolaan syömään. Siinäkin tietysti on lasten kanssa omat kommervenkkinsä, mutta kaiken kaikkiaan se osa reissusta meni hyvin.
Karansiirrin. Tällainen pitää olla, jos oven sisäpuolella painikkeen keskikohta (oven vakiolukkorungon painikkeen karan reijän keskikohta) on lähempänä kuin 35 mm karmin reunasta. Kuva Stark-Suomi. 
Viimein raksalle päästyäni jätin nuoremman nukkumaan autoon ja vanhemman otin kuvaamaan "aipädillänsä" touhujani. Aloitin helpoimmasta eli teknisen tilan ovesta. Ohjekirja kädessä tavasin lukkopesän asennusta ja levittelin teknisen tilan kynnykselle sen sata erilaista osaa. Samalla hetkellä kuulin takanani äänen: "Iskä, mulla on kakkahätä." No se tästä vielä puuttui. Tähyilin naapuritalon suuntaan - pimeänä. Kannustin tytätäni hieman pidättelemään. Jatkoin asennusta kiivaasti ottaen mm. lukkopesän kolme kertaa irti jonkin mennessä asennuksessa aina väärin ohjeista huolimatta. Kun pääsin painikkeen asennukseen, autosta kuuluikin jo itkua. Nuorempi heräsi. Yritin siinä lapset jaloissani asentaa kahvoja n. 15 minuuttia onnistumatta siinä, jonka jälkeen jätin homman kesken ja tuumasin, että eiköhän tämä ole tällä erää tässä.

Tarinan opetukset:

  1. Kannattaisi tuhlata tunteja kymmenien tuhansien eurojen hankinnoissa, ei eurojen. On järjen köyhyyttä ajella pitkin kaupunkia jonkun satasen lukon tähden ja samaan aikaan todeta 20 000 osatyötarjouksesta, että otetaan tämä, ei jaksa nyt kilpailuttaa.
  2. Lapsien kanssa kannattaa mennä mieluummin vaikka Hoploppiin kuin rakennukselle töihin tai kauppaan tinkaamaan rakennustarvikkeita.
  3. Joskus kannattaa vain maksaa siitä, että ammattilaiset tekevät eikä yrittää säästää tekemällä itse.

tiistai 12. joulukuuta 2017

Taas jälleen kerran laattapohdintoja

Että voi olla vaikeaa saada laattoja päätettyä! Kun alun alkaenkin niiden valinta on ollut haastavaa, niin sitten kun on vihdoin päätetty jotain, selviää että kyseinen laatta joko a) ei sovi suunniteltuun käyttökohteeseen, b) maksaa about 300 egeä neliöltä tai c) on ehkä kuitenkin liian hankala asennettava.

Kävin sisustussuunnittelijan kanssa jo toista kertaa Vehoniemen laattamyymälässä. Toiveikkaana kuvittelin, että tämä reissu olisi helppo ja nopea ja lopputuloksena olisi täydellinen lista talon laatoista. Valitettavasti kaikkia lopullisia päätöksiä ei tälläkään vierailulla saatu tehtyä.

Edelleen oltiin molemmat sitä mieltä, että Porcelaingresin Just Cementi Grey-värisenä olisi hyvä valinta lattiaan. Itse asiassa taidan haluta sen sekä pesuhuoneen, kodinhoitohuoneen että yläkerran kylpyhuoneen lattiaan.

porcelaingres.com

Yläkerran kylpyhuoneen kaikki seinät ja pesuhuoneen seinät suihkuseinää lukuunottamatta haluaisimme valkoisesta laatasta (30x60 tai 60x60). Harmittavasti suurin osa valkoisista laatoista näytti kovin harmailta tai sinertäviltä tai vihertäviltä tai beigeiltä... Yksi hyvän värinen valkoinen säväytti -- sitä olikin sitten saatavana ainoastaan koossa 50x110. Uuh, ei kuulostanut laatoittajan unelmalta. Voipi olla että palaamme takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan ja Porcelaingresin Just Greyn Super Whiteen, joka oli sävyltään ja tuntumaltaan ihan kiva.

porcelaingres.com

Suurin valinnanvaikeus on ollut suihkuseinä, josta halutaan tumma ja mielenkiintoinen. On mietitty luonnonkiveä, erilaisia mosaiikkeja ja viimeksi sitä ihanaa aaltokuvioista laattaa, mutta vaihtoehto toisensa perään on hylätty syystä tai toisesta.

Olin jälleen kerran jättänyt suihkuseinäasian hautumaan ja surffasin sen sijaan netissä etsien sopivaa laattaa kuraeteisen seinään. Siihenkin haluan jotain vähän erilaista, ja värikkäitä laattoja ensin katseltuani päädyin tutkimaan kuusikulmaisten laattojen valikoimaa. Törmäsin sitten jännän näköiseen suurikokoiseen (n.30x30) hexagon-laattaan! Kyseessä oli Coralstone Melange Black.


tarjouslaatat.fi

Laitoin miehelle viestiä, että löysin komean kuusikulmaisen laatan. Vastauksena tuli nopeasti, että hän INHOAA kuusikulmaisia laattoja, kun ovat niin vanhanaikaisen näköisiä. Lähetin kuitenkin kuvan, johon tuuliviirimieheni ripeästi totesi, että onpa hienoja! Myöhemmin itseäni alkoi epäilyttää, että tulisiko kuraeteisestä kovin synkkä, jos olisi iso seinä tuollaista laattaa. Mies oli jo kuitenkin täysin menettänyt sydämensä "GOT- ja Star Wars -tyyppiselle" vaihtoehdolle, joten keksin kompromissin; laitetaan tämä suihkuseinälle ja valitaan kuraeteiseen joku pirteämpi vaihtoehto. Hip hurraa! Yksi vaikea valinta vihdoin tehty! Plussaa on myös se, että tämä laatta sattuu olemaan aika edullinen.

Nyt on siis ehkä päätetty pesuhuoneen ja kylpyhuoneen laatat ja kodinhoitohuoneen lattialaatta. Vielä on pohdinnan alla kuraeteisen lattia- ja seinälaatat. Seinään siis haussa mahdollisesti värikäs ja/tai erikoisemman muotoinen laatta, lattiaan etsitään edullinen 10x10,  joka jotenkin sopii viereisen kodinhoitohuoneen lattialaattaan. Näitä pikkulaattojahan ei juurikaan näy koko lattian peittävän kuramaton alta. Alakerran vessojen laatat voidaan päättää vasta kun seinien tapetit on päätetty. Milloin lie moinen tapahtuu...



lauantai 2. joulukuuta 2017

Lattiat valettu ja ikkunat asennettu

Nyt on raksalla menty huima harppaus eteenpäin. Alakerran, kuistin ja autotallin lattiavalut on tehty sekä ikkunat on asennettu. Talon puolella tuntui jo lämpimältä. Ero edelliseen käyntiini oli huima. Ensimmäistä kertaa raksalla tuntui, että olin sisätiloissa. Ja kyllä isot ikkunat olivatkin komeat paikoilleen asennettuina. Ikkunoiden väritys välilistoineen ja tiivisteineen meni aivan nappiin, kiitos Tiiville siitä. Autotallin valun pintaan oli hieraistu Mastertop sävyltään ranskanharmaa. Sekin oli justiinsa eikä melkein autotalliin sopiva sävy.

Muutenkin raksalla hommat etenevät hienosti. Erityismaininta Hirviniemen "pojille", joilta tulee kysymyksiä silloin kun tarvetta on ja whatsapp-viestejä kuvien kera työmaan edistymisestä. Näin tämän pitääkin toimia. Pitää vielä kerran mainita tyytyväisyydestäni talotoimittajan valintaan (Hevi-kivitalot) ja erityisesti siihen, että talo tehdään noista EPS-valuharkoista. Sen verran on ollut kostea syksy ja alkutalvi, että hirvittänyt olisi, jos rungossa olisi villoja tai muuta kosteudelta varjeltavaa materiaalia. Alla sitten kuvia tämän hetken vaiheesta.

Autotallin valmista lattiaa. Pinnassa Mastertop100 värinä ranskanharmaa. Ei tarvitse vaivalloisia epoksi- tai ureapinnoitteita.

Autotallin lattia jatkuu yhtenäisenä teknisen tilan puolellle. Teknisen tilan ja autotallin tulee erottamaan toisistaan paloluokiteltu puuseinä ja palo-ovi.

Autotallin oviaukko. Nosto-ovi odottaa asennusta muovin takana näkyvässä paketissaan.

Kuisti valettuna ja huputettuna.

Näkymä kodinhoitohuoneesta vaatehuoneen ja vessan läpi makuuhuoneeseen. Makuuhuoneen suuri, lattiaan saakka ulottuva ikkuna on jo paikoillaan, vaikkei sitä juuri huomaakaan, että siinä on lasi.

Näkymä kodinhoitohuoneesta vessan läpi saunaan ja pesuhuoneeseen. Keskellä lepää Tiivin Kristallisarjan ulko-ovi Yale Doorman älylukolla varustettuna.

Upeat olohuoneen isot ikkunat.Yksi ruutu on siis 220 cm leveä ja 255 cm korkea.

Näkymä alakerran makuuhuoneesta.

Karmin sävy RAL9016 Traffic White, välilistat ja tiivisteet musta, ulkopuoli RR33 musta.

Keittiön ikkuna. Näkymä mummulaan.

Yläkerran aulan ranskalaisen parvekkeen ovi. Tiiviltä sai oven, johon oli integroituna lasikaide. Tyylikäs ja vaivaton ratkaisu verrattuna ulkopuolelle viritettäviin kaideratkaisuihin.


Oven saa auki perinteisesti kahvasta alaspäin vääntämällä.

Tai tuuletusasentoon (kippi) kahva ylöspäin kääntämällä.

Vasemmalla monitoimihuoneen kiinteä ikkuna ja päädyssä monitoimihuoneen, työhuoneen ja makuuhuoneen avattavat ikkunat.

Mummula monitoimihuoneesta katsottuna.

Ikkunoina Tiivin Kristalli Valo -ikkunat Pilkingtonin SunCool 30/70 -laseilla. Sisältäpäin näkymä on kirkas, ulkoapäin lasit ovat kuin auton tummennetut ikkunat. Musta ulkokarmi sopii näihin upeasti.


Tästä kulmasta ikkunat ovat kuin peilit.


lauantai 18. marraskuuta 2017

Hidasteita ja säätämistä

Rakennus etenee hitaasti, mutta varmasti. Tuttavat ovat säännöllisesti kyselleet, että miten rakennushommat edistyy. Toistaiseksi olen rehellisesti vastannut aina, että yllättävän hyvin. Nyt on sitten viime viikkoina tullut pari mutkaa matkaan.

Ikkunat ja ovet tulivat tontille viikolla 44. Samoin autotallin nosto-ovi. Kuvittelin, että ovet ja ikkunat heilahtavat paikoilleen saman tien, ja taloon saadaan lämmöt päälle ja valut kuivumaan. Ikkunat ja ovet ovat edelleen muovitettuina pihalla. Valujen kuivumisesta ei ole suurta huolta, koska lattiavalut ovat vielä kokonaan tekemättä.

Tähän on nyt montakin syytä, päällimmäisenä lienee se, että Hevi oli jostain kumman syystä laskenut styroksimenekin täysin poskelleen ja lopulta kesti kokonaista kolme viikkoa, ennen kuin puuttuvat lattiavalujen alle tulevat styroksit saatiin tontille ja paikoilleen. Vasta tämän jälkeen voitiin asentaa verkot ja niihin lattialämmityskaapelit.

Toinen ainakin yhtä merkittävä tekijä on se, että putkari loukkasi itsensä viikko sitten ja ilmoitti olevansa poissa pelistä 2 viikkoa. Sijaista ei kuulemma löytyisi mistään. Onneksi asiat saatiin sovittua siten, että pääurakoitsijamme Rakennuspalvelu Hirviniemi tekee putkivetoja ja LVV- ja IV-työnjohtaja tarkastaa tulokset. Lisenssejä vaativat työt tekee sitten sertifioitu ammattimies eli putkarin firma.

Kolmas hidastava tekijä on sähkösuunnitelma tai sen puuttuminen. Sähköurakoitsijamme kyllä hoitaa hommansa ja puhelimella hänet saa hyvin kiinni, mutta sähköposteihin vastauksia ei kuulu ja päivitettyä sähkösuunnitelmaa emme ole saaneet pyynnöistä huolimatta. Olen vienyt kaikki rakennuksen suunnitelmat eri urakoitsijoita varten Dropboxiin sekä laminoituina kopioina jokaisen huoneen seinään. Pikkaisen kylmää, kun seinillä eikä Dropboxissa ole ajantasaista sähkösuunnitelmaa ollenkaan.

Jos ja kun valut saadaan tehtyä ensi viikolla, ja ikkunat sekä ovet asennettua kahden seuraavan viikon kuluessa, niin sitten olisi taas yksi huoli vähemmän. Paitsi eihän kaikkia ovia ja ikkunoita saada millään asennettua vielä moneen viikkoon, koska olohuoneen iso lasiliukuovi tulee vasta viikolla 51. Liukuovi piti tulla viikolla 44, mutta tilausvahvistus oli kuulemma Profinilta lähetetty Hevi-kivitaloille, Hevi oli ohjeistanut Profinia lähettämään tilausvahvistukset asiakkaalle, mutta Hirviniemi taas pyytänyt toimittamaan tilausvahvistuksen Heville ja kertonut minulle, että he hoitavat tilauksen... Tiedä häntä missä päässä vika sitten oli, mutta liukuovi tulee siis viikolla 51 eikä yhtään aikaisemmin.

Tavarantoimittajilla on myös erikoinen (välinpitämätön) tapa vähät välittää, mitä tontille toimituksista on sovittu. Moneen kertaan on nimittäin käynyt niin, toimitus on sovittu vielä erikseen varmistettavaksi ennen kuin kukaan lähtee mitään romua tontille ajamaan. Samoin on varmistuksen varmistuksilla varmistettu, ettei tontilla ole nostureita tai trukkeja, joten tavarat on tuotava autolla, jossa on takalaitanostin tai Hiab/vast. Silti puhelin yleensä pirahtaa joltain kuljetusfirmalta aamulla ennen seitsemää, että missä se tontti sijaitsee, tavarat on 15 minuutin päästä tontilla ja perään kysymys, että onhan siellä vastassa nosturit ja 10 riuskaa miestä. Mikä tässä on niin vaikeaa?

Itsekin olen ollut ehkä liian passiivinen tässä projektipäällikön hommassa ja luottanut liikaa siihen, että hommat menevät sovitunlaisesti. Tai en ole aina edes tunnistanut, milloin minun olisi pitänyt joitain asioita hoitaa tai varmistaa. Pitää olla vaan kiitollinen, että pääurakoitsijamme Rakennuspalvelu Hirviniemi huolehtii asioista minunkin puolestani. Muuten tästä ei tulisi kyllä mitään. Kuten ensimmäisessä lauseessa totesin, rakennus etenee hitaasti, mutta varmasti. Alla todisteeksi edistymisestä muutamia kuvia.

Lattialämmitysputket paikoillaan 1. kerroksessa.

250 mm lähdöt ja tulot IV-koneella. On ne vaan isot.

IV-kanavien eristystyö käynnissä. Jäähdytyspatterin takia tuloilmakanavat on eritettävä koko talossa.

Yläpohjaa. Tähän tulee vielä 500 mm puhallusvillaa päälle.

Etupihan kuisti odottaa myös valua ja viime tingassa päätettyjä sähkölämmityskaapeleita.

Alakerta odottaa lattiavaluja.

Kodinhoitohuoneen vaatehuoneen jakotukki.

Pesuhuoneen jakotukki ja putkihässäkkä. Tämä koteloidaan betoniharkoilla/valulla ja peitellään kannella joka toimii penkkinä.

Kaikki aukot on nyt muovitettu. Tarkoitus on tehdä ensin valut ja laittaa vasta sen jälkeen ikkunat paikoilleen.

Autotallin lattiakin on valua vaille valmis.