Sivut

maanantai 30. huhtikuuta 2018

Unelmatalostakaan ei tule täydellistä

Jos on suunnitellut unelmataloaan 30 vuoden ajan, pinta-alaa on reilusti ja budjettikin suuri, niin luulisi, että talosta saa rakennettua juuri sellaisen kuin haluaa. Mutta eipä saa. Kun aloin aluksi itse luonnostella pohjaa paperille, tajusin etten mitenkään saa yksinäni suunniteltua tiloja sellaisiksi kuin oikeasti haluaisin. Toiveet olivat suuret, kun menin ensimmäistä kertaa katsomaan arkkitehdin luonnoksia talostamme. Pettymys oli sitäkin suurempi, kun moni asia ei natsannut alkuunkaan. Seuraavat luonnokset olivat sitten jo paljon lähempänä haluttua lopputulosta, mutta lopulliseenkaan pohjapiirustukseen ei saatu kaikkea, mitä olin alunperin suunnitellut unelmatalooni.

Tontin muodon ja autotallin sijainnin takia halusin talomme pääsisäänkäynnin lyhyelle sivulle, mikä heti hankaloitti huonesijoittelua. Keittiö piti olla lähellä eteistä, pesutilat ison terassin (ja uima-altaan) puolella, kuraeteinen tietenkin pääoven vieressä, kodinhoitohuone kuraeteisen vieressä. Tämä oli jo vähän hankala yhtälö, josta aiheutui mm. minun makuuni liian käytävämäinen kodinhoitohuone ja liian pieni keittiö (johon juuri ja juuri saatiin ympättyä kaipaamani ruokakomero). Yläkerran makuuhuoneista tuli mielestäni liian pitkulaiset ja kapeat, mutta koska väkisin halusin (ihanat leijuvat) portaat olohuoneen seinälle (ja sen seurauksena lasikaiteisen käytävän yläkertaan), eivät leveämmät makuuhuoneet olleet mahdolliset.

Uskon ja toivon, että moni yksityiskohta talossamme tulee toimimaan erittäin hyvin, esimerkkeinä vaikkapa kuraeteinen ja komentokeskus. Silti huomaan välillä murehtivani jo etukäteen, että jotkut asiat tulevat harmittamaan ja ärsyttämään jokapäiväisessä elämässä. Nykyisen kotimme keittiössä on monia puutteita, joita kirotessani haaveilen jo uudessa keittiössä työskentelystä. Mutta vaikka siellä tulee olemaan monta parannusta nykyiseen keittiöömme verrattuna, myös kompromisseja joudutaan tekemään.
Esimerkiksi:
1) Liesi on saarekkeen keskellä, mutta pesuallas sijaitsee ikkunan edessä. Nykyisessä kodissamme lieden ja altaan väli on liian pieni, mutta uudessa kodissa varmaankin liian suuri.
2) Olisin halunnut sekä tiskikoneen että uunin työskentelykorkeudelle, mutta tämä ei onnistunut. Niinpä uuni on nyt normikorkeudella sillä paikalla, missä tiskikone olisi loogisesti sijainnut, ja tiskikone taas on ehkä vähän hankalasti kaappiseinällä - mutta ergonomisella korkeudella.
3) Olen tottunut latomaan tavarat jääkaapista sen vieressä sijaitsevalle pöytätasolle (ja toisin päin). Uudessa kodissa jääkaapin vieressä ei pöytätasoa ole, vaan tavarat täytyy nostaa käytävän yli saarekkeen päälle.
Jonkun mielestä nämä ovat pieniä -- ehkä jopa merkityksettömiä -- asioita, mutta tällaisen helposti ärsyyntyvän kodinhengettären ne saattavat ajaa jonkinasteiseen raivotilaan... Saapa nähdä.

Tuntuu vähän hölmöltä voivotella jo ennen talon valmistumista, mitä kaikkea vikaa siinä tuleekaan olemaan, mutta yritän kai tässä jo henkisesti valmistautua unelmatalon epätäydellisyyteen. Nimim. Pessimisti ei pety.

Seuraavassa talossa sitten korjataan loput puutteet? ;)

torstai 19. huhtikuuta 2018

Pientä päivitystä raksalta

Tässä viime viikkoina on välillä tuntunut, ettei raksalla tapahdu mitään. Sitä niin malttamattomana odottaa, että seiniin saisi maalit ja kosteisiin tiloihin laatat tai jotain muuta isoa muutosta tapahtuisi.

Keittiöt ja muut kiintokalusteet (khh, kuraeteinen, eteinen ja komentokeskus) on nyt tilattu hikisen mittaussession jälkeen. Muutama yllätys tuli mittauksissa, mutta onneksi ne olivat pääosin positiivisia, eli saadaankin vähän enemmän kaappisenttejä kuin alunperin kuviteltiin. Yksi mittaus oli valitettavasti negatiivinen, minkä seurauksena raksamiehet joutuivat rakentamaan kodinhoitohuoneen oviaukkoon vähän lisää seinää... Onneksi tähän tulee seinän päälle liukuva liukuovi, niin puuttuvista senteistä ei muodostunut isompaa ongelmaa kuitenkaan.

Äkkiäkös yhtä seinää vähän kasvatetaan.

Lattian kuivumista on odoteltu pitkään. Tällä viikolla kosteuksia taas mittailtiin, ja vihdoin ovat sellaisella mallilla, että laattoja uskaltaa alkaa laittaa. Pitäisi siis vissiin päättää ne loput lattialaatat sitten?? Vinyylilattia saa vielä hetken odottaa kuivempia olosuhteita. Yhteen paikkaan vinyylilankut kuitenkin asennetaan ihan kohta; yläkerran käytävän komeroon, jotta saadaan ilmanvaihtokone asennettua.

Tähän ensin lattia, ja sitten hirmuinen kone tuonne johtoviidakon seuraksi.

Märkätilojen seiniin on laitettu vesieristeet, joten kohta alkaa laatoitus.

Yläkerran kylppäri; oikealla suihkutila shampoohyllyineen, seinän taakse tulee "vessakoppi". Vasemmassa takanurkassa näkyy pyykkikuilun aukko lattiassa.

Monitoimihuoneessa kulkee liesituulettimen putki. Raksamiehemme keksivät tehdä putkeen pari mutkaa, että ei jäisi putken takainen nurkka hyödyttömäksi tyhjäksi tilaksi. Tähän kohtaan rakennetaan miehen "perhonsidontakaappi" työpöytineen ja hyllyineen.









tiistai 17. huhtikuuta 2018

Tarjous nykyisestä kodista hyväksytty

Tieto välittäjien palkkioiden suuruudesta loisti kirkkaana mielessämme, joten päätimme aloittaa talomme myynnin itse. Nykyään kun netissä ilmoitetaan ja etsitään lähes kaikki myytävät asunnot, emme nähneet kovin suurta hyötyä välittäjän käyttämisestä. Talomme oli kuitenkin arvioitu helpoksi myydä, ja järkkärillä sain mielestäni (kröhöm) oikein nätit kuvatkin otettua, niin mikäpä siinä itse myydessä. Kiirehän meillä ei ollut, kun muuttopäivä tulisi olemaan toivon mukaan joskus alkukesästä, ja asuntolainojen lyhennyksiä pitäisi alkaa maksaa (välivuoden jälkeen) vasta elokuussa.

Ilmoitus laitettiin Etuovi.comiin tammikuun puolessa välissä, ja viikon sisällä tuli jo useampia  yhteydenottoja. Jokunen kiinnostunut kävi katsomassakin. Sitten oli hiljaista parin viikon ajan. Tiedostimme kyllä, että talon myöhäinen vapautuminen (kesäkuussa) karsisi monta ostajaa; kovin moni taloa etsivä ei ehkä halua muuttaa uuteen kotiin vasta puolen vuoden kuluttua. Siksipä ilahduimmekin, kun pääsimme esittelemään taloa perheelle, joka oli joka tapauksessa muuttamassa vasta kesällä lapsen koulunkäynnin takia.  Heidän käyntinsä jälkeen kului pari viikkoa, mutta sitten tuli tarjous. Viikon ajan neuvottelimme hinnasta, kunnes päästiin sopuun. Robottiruohonleikkurin tinkasivat kaupanpäälliseksi. Nyt on kauppa enää hyväksyttyä kuntotarkastusta vaille.

























Hieman alle alkuperäisen tavoitehinnan päädyimme myymään, mutta mukava säästö tuli kuitenkin, kun myimme itse ilman välittäjää. Paperihommat on vielä edessä, mutta eiköhän niistäkin pankin avustuksella selvitä kunnialla.

Tarjouksen hyväksymisen myötä saatiin vihdoin omallekin muutolle takaraja. Ei jouluksi, vaan juhannukseksi uuteen kotiin. Uuh, tämä saattaa osoittautua haasteelliseksi, mutta onhan meillä se plan B, eli mummulan varamajoitus...

Haikea olo on jo nyt. Vaikka ollaankin unelmataloon muuttamassa, on tässä kodissa viimeisen yhdeksän vuoden aikana asuessa tapahtunut aika monta tärkeää elämänvaihetta, joita muistellessa silmä kostuu. Uudessa (puolivalmiissa??) talossa muuttokiireiden keskellä ei ehkä kuitenkaan ehdi tämän takia itkeskellä.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Tapettiahdistus loppusuoralla

Jokin aika sitten kirjoittelin makuuhuoneen vessan tapettivalinnan vaikeudesta. No, onhan meille muuallekin tulossa tapetteja, eikä niiden valitseminen ole ollut juurikaan helpompaa tai nopeampaa. Mitä kaikkea olisinkaan ehtinyt tehdä noina tunteina, jotka olen viimeisen vuoden aikana kuluttanut tapettien tuijotteluun...

Valinnan vaikeuden lisäksi ahdistusta lisäsi se tosiseikka, että tapettimakuni(kin) on ilmeisen hintava. Pinterstistä kun bongasi jonkun mahtavan kuosin, jota myi joku ulkomainen nettikauppa, ei hinta yleensä ollut iloinen yllätys. Sitten voi miettiä, että kuinka monta seinää haluaakaan peittää tällä 150 € per rulla maksavalla tapetilla...

Nyt vihdoinkin on päätöksiä tehty ja lähes kaikki tapetit jo tilattu! Tässä kuvakavalkadia; voitte itse arvailla, että mitä tulee mihinkin tilaan. Voin vihjata, että olohuoneeseen ei ole tulossa värikkäitä juureksia koko seinän mitalta. ;)

originwallcoverings.com


estahome.nl


rebelwalls.com

rockettstgeorge.co.uk

rebelwalls.com

chasingpaper.com






tiistai 3. huhtikuuta 2018

Pystytysurakan tilinpäätös

Talomme materiaalitoimitus otettiin Hevi-kivitaloilta. Hevi-kivitalot ei pystynyt tarjoamaan pystytysurakkaa Pirkanmaalle, joten tehtäväksemme jäi etsiä urakoitsija, joka rakentaisi talomme toimitetuista materiaaleista. Hevi-kivitalojen myyjä Pasi Hirviniemi tarjosi pystytystä oman firmansa Rakennuspalvelu Hirviniemen kautta. Olin aluksi hieman epäileväinen pienen firman palkkaamisesta, mutta muutaman tuttavan suosituksesta uskalsimme sopimuksen tehdä. Enempää emme voisi olla valintaamme tyytyväisiä. Urakkasopimuksemme Rakennuspalvelu Hirviniemen kanssa kattoi talon ja autotallin pystytyksen ja sisäpintojen tekemisen levypinnoille saakka. RPHi:n pojista tuli rakentamisen edetessä varsinaisia luottopakkeja, jotka huolehtivat koko ajan, että asiat rakennuksella etenevät haluamallamme tavalla. Jos epäselviä asioita oli, he soittivat ja kysyivät, miten edetään. Työvaiheista ja edistymisestä tuli säännöllisesti kuvia ja kommentteja WhatsApp-viesteinä.

Rakentamisen aikana olisimme joutuneet useaan kertaan pulaan ilman RPHi:n tunnollisia työmiehiä. He ovat mm. paikanneet LVI-asentajan sairastumista, auttaneet sähkäreitä ja olleet rapparin apuna tasoitustöissä.  Viimeinen pelastava venyminen toteutui aivan hiljattain, kun apua löytyi sisätyöurakoitsijan tehdessä oharit.

Monelta taholta olen kuullut, että talotoimittajalla ei ole niin suuri merkitys kuin pystytysporukalla, joka talon rakentaa. Tämä on varmasti totta. Hyvistäkin materiaaleista saa sutta ja sekundaa, jos ne asentaa väärin. Tai väärällä asenteella. Meidän tapauksessa kävi uskomaton tuuri - pystytysporukkamme ei parempi olisi voinut olla. Asenne on kohdillaan, vaikeatkin asiat on aina saatu ratkaistua ja sovittua, ja työn jälki on sellainen kuin ammattiylpeältä ja tunnolliselta tiimiltä voi odottaa.

Pystytysurakan loppukatselmuksen jälkeen on aika kiittää RPHi:n osaavaa porukkaa; Pasi, Mika, Matti ja Ville. Viikko sitten raksalla tehtiin tiiveysmittaus. Tulos on erinomainen. Vuotoluku oli 0,38. Tästä voi urakoitsijat olla tyytyväisiä. Tyytyväisiä ovat myös rakennuttajat.