Sivut

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Raksa etenee vastoinkäymisistä huolimatta

Meille tuli pari viikkoa sitten ikävä vastoinkäyminen, kun sisätyömies teki oharit juuri, kun hänen työurakkansa oli tarkoitus alkaa. Hieman jäi epäselväksi, että mitkä syyt tähän lopulta johtivat. Kyseessä oli vielä tuttu mies, jonka kanssa projektia oli suunniteltu pitkään. Oltiin siinä sitten aika ihmeissämme, että mistäs äkkiä työntekijät hommiin, kun muutenkin oltiin jo myöhässä aikataulusta. Onneksi asiat saatiin yllättävän nopeasti järjestettyä, kun tasoitustyöt tehnyt rapparimme lupasi jatkaa seinien maalaamisella ja iki-ihanat raksamiehemme pystyvät hoitamaan muut sisätyöt.

Turhaan siis olin juuri ajatellut, että ikävä tulee meidän raksatyyppejä, koska Hirviniemen porukan työ Hevi-kivitalon urakan osalta on nyt käytännössä tehty. Tällä viikolla oli loppukatselmus mukavissa tunnelmissa.  Mitään mainittavia ongelmia ei urakan aikana ollut, ja voimmekin lämpimästi suositella sekä Hevi-kivitaloja että Rakennuspalvelu Hirviniemeä.

Tällä viikolla näkyvin muutos raksalla oli kevyiden väliseinien ilmestyminen. Seinän sisään liukuvat ovet ovat odotelleet seiniään, mutta nyt on eteinen erotettu kuraeteisestä ja yläkerran makuuhuoneet vaatehuoneistaan. Alakerran makuuhuoneen liukuoven tilaamisessa oli tehty pieni moka, eikä listattoman mallin kehys sovikaan aukkoonsa. Toivomme, että ongelma selviäisi vain kehyksen vaihdolla, koska itse ovi on luonnollisestikin tilattu erikoisvärillä (sillä RAL 9016:lla)...

Eteisestä kuraeteiseen päin.




Yläkerran ensimmäinen makuuhuone ei näytä enää niin hurjan pitkältä.

Yläkerran toisen makuuhuoneen vaatehuone on jo valmiiksi pienempi...

...ja sinne täytyy vielä tunkea tällainen koje.

Tänään kävimme ihanassa auringonpaisteessa merkitsemässä ulkoseiniin valojen paikkoja. Voi sähkäri taas naureskella, kun on piirretty seinään rasti, sitten sotkettu se yli ja piirretty ylemmäs toinen, ja lopulta sotkettu toinen yli ja kirjoitettu ensimmäisen viereen, että sittenkin tämä.



Samalla piti taas ihailla upeita jiiriin tehtyjä räystäitä.




maanantai 19. maaliskuuta 2018

Mitä on valkoinen?

Kun reilu vuosi sitten aloin perehtyä tarkemmin sisustusasioihin, selvisi että valkoinen ei ole vain valkoista. Opin, että valkoista on kymmeniä eri sävyjä, ja että useimmissa taloissa listat, ovet ja ikkunanpuitteet ovat lähes aina kauhistuttavan kellertävää maalarinvalkoista, joka oli kuin kirosana puhtaanvalkoisen värin ystävien keskuudessa.

Niinpä löysin itseni tutkailemassa tarkemmin nykyisen talomme seiniä ja ovia. Järkyttyneenä totesin vessassa istuessani, että kirkkaanvalkoiset kaakeliseinät riitelivät pahasti kellertävänvalkoisen oven ja ovilistojen kanssa! Toki olin asunut talossa kahdeksan vuotta kiinnittämättä mitään huomiota moiseen... Valkoisuuden syvemmän olemuksen ymmärtämisen myötä olemme siis nyt kuluttaneet tuntikausia aikaa oikean valkoisen sävyn valintaan ja eurokaupalla rahaa saadaksemme erikoissävyn (eikä sitä maalarinvalkoista!) ikkunanpuitteisiin, oviin ja listoihin. Kukaan muu (paitsi ehkä vierailevat kanssaraksaajat) tuskin tulee tähän vaivannäköömme kiinnittämään huomiota, mutta voidaanpahan sitten itse ihailla "oikeanvalkoisia" oviamme ja seiniämme.

Ikkunanpuitteiden ja ovien (sisäovet ja ulko-ovien sisäpinnat) väriksi oli jo aikoja sitten päätetty RAL 9016. Olimme alustavasti ajatelleet seinien sävyksi Tikkurilan Paperia, kun se vaikutti olevan "kaikkien" mielestä hyvä puhdas valkoinen. Ikkunoita ja ovia tilatessa ei kuitenkaan välttämättä ole valittavana Tikkurilan värejä, kun taas RAL-värikartan värit löytyvät lähes kaikilta. Lisäksi meille tulevat valokatkaisijat (ABB:n Impressivo) ovat kyseistä RAL-sävyä. Sisustussuunnittelijamme mukaan RAL 9016 oli hyvin lähellä Paperia, joten 9016 oli valintamme.

Nyt oli aika tehdä lopullinen päätös seinien valkoisesta sävystä. Olisiko Paperi kuitenkaan paras valinta? Pienistä sävymallilärpäkkeistä kun ei kokonaiskuvaa oikeasti saa, kävi mies sutimassa keittiön seinään neljä vaihtoehtovalkoista. (Keittiön kaappiseinää käytettiin taustana siksi, etteivät maaliraidat jäisi näkyviin kohoumina lopullisessa seinäpinnassa -- tämä oli tasoittajamme vinkki.) Sävyiksi olivat valikoituneet (kuvassa vasemmalta): Tikkurilan Lumikko,  Tikkurilan Paperi,  RAL 9016  ja Tikkurilan Talvi.


Vertailun vuoksi seinän viereen raijattiin RAL 9016 -sävyinen väliovi ja seinälle teipattiin vielä ABB:n Impressivo-sarjan valokatkaisijan kehys (myös RAL 9016). Kuten kuvasta näkyy, kolme erilaista pintaa samalla sävyllä maalattuna eivät todellakaan ole identtisiä.


On se vaan jännää, kuinka tasoitettu seinä näyttää ihan valkoiselta -- kunnes siihen maalataan oikeasti valkoisia alueita.

Raidallista seinää käytiin analysoimassa sekä ilta- että päivävalossa.
Lumikko oli molempien mielestä tosi vihertävä ja poistettiin listalta.
Paperiin kohdistui kovat odotukset, mutta kahteen oikeanpuoleiseen verrattuna se näytti mielestämme hieman violetin/harmaansävyiseltä.
RAL 9016 ja Talvi olivat hyvin lähellä toisiaan ja näistä neljästä selvästi valkoisimmat valkoiset.

Ehkä olemme päätymässä tuohon Talveen, mutta hieman vielä kyllä mietityttää, että onko se kuitenkin "liian valkoinen", eli näkyykö siinä tosi helposti pienetkin tahrat yms. Vähän aikaa saa vielä miettiä lopullista päätöstä...

Heh, yritettiin tehdä "sormenjälkitesti" kolmeen finalistiin, mutta ei huomattu mainittavia eroja näkyvyydessä.



tiistai 13. maaliskuuta 2018

Raksaväsymys

Aika moniin se kuulemma iskee; ennemmin tai myöhemmin. Meihin se iski nyt. Miehellä on onneksi lievemmät oireet. Väsymys on tietenkin henkistä laatua, koska eihän me siellä raksalla edelleenkään kauheasti mitään tehdä. Mikään raksaamiseen liittyvä ei oikein jaksa kiinnostaa, ja ekaa kertaa puoleentoista vuoteen ei tule iltaisin surffailtua Pinterestissä "inspiroivia sisustuskuvia". Huoh, kaipa se into taas jostain löytyy.

Piipahdin viime viikonloppuna kanssabloggari-Miikun luona ihailemassa heidän jo asumiskelpoista kotiaan, ja saihan siitä vähän piristettä omaan väsymykseen. Mukava oli hivellä valmiita pintoja ja koetallustella siinä sivussa muutama mattomalli (oijoi, kun villa-sisal houkuttaisi!).

Meidän raksa sentään jatkaa valaistumistaan.


Raksaportaat ja yläkerran raksakaide olivat hävinneet, enkä uskaltautunut näistä syistä yläkertaan...

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Tulkoon valkeus

Kuten aiemmin mainostin, meillä on aloitettu sisäseinien tasoitus. Oi, miten valoisalta ja avaralta yläkerrassa näyttikään! Poissa ovat harmaat muuratut tyrmän seinät!

Yläkerran käytävä

Etelänpuoleinen makuuhuone
(kuva otettu tulevasta vaatehuoneesta, siksi huone näyttää hurjan pitkältä)

Monitoimihuone

Tähän tulee monitoimihuoneen "perhonsidontakaappi".
,,



Tänä viikonloppuna piipahdettiin ihailemassa oman raksan lisäksi kanssabloggari-Hiidenpesän jo huomattavasti pidemmällä olevaa taloprojektia. Oli kyllä kerrassaan komea rimakatto ja upea keittiökin lähes valmiina.

Tällä viikolla saatiin vihdoin tilattua väliovet (ARS Woodilta) ja hyväksyttiin "lähes paikallisen" Jamarin terassilasitarjous. Lisäksi kävin ihmettelemässä screen- ja pimennysverhoja Articin liikkeessä Tampereella.

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Maanrakennustöiden hinta

Maanrakennustyöt maksavat. Paljon. Raksakimpan FB-sivuilla on ollut monta avausta maanrakennustöiden hinnoista. Vastauksista päätellen hintahaitari on ilmaisesta yli 100 000 euroon. Itse yritin googlata, laskea ja googlata, kuunnella ammattilaisia ja amatööreja, vertailla toteutuneita hintoja pystyäkseni järjelliseen hinta-arvioon. Tämä osoittautui todella vaikeaksi ja poskelleenhan se loppupeleissä meni.

Meillä on tasainen 1600 m2 tontti, jossa pintakerros on hiesua. Tontille tulisi 9m x14 m -pohjalla oleva kaksikerroksinen maanvarainen kivitalo, 10 m x 7 m -pohjainen autotallirakennus sekä 4 m x 7 m -pohjainen ja 1,5 m syvä uima-allas takapihalle. Tontilla oli muutama puu, mitkä pitäisi kaataa. Vastaavan mestarimme suosituksesta otin maaurakoitsijan Vesilahdelta. Veloitus sovittiin tuntiperusteiseksi. Näillä (ja netistä lukemani) perusteella arvioin maatöiden hinnaksi 20 000 €. Ah, kuinka väärässä olinkaan. Toteutuneet kustannukset maatöiden osalta olivat lähes tuplat eli 38 887 €.

Mistä moinen klappi? Tuliko tuntitöillä teettäminen kalliimmaksi kuin urakka? Oliko yllätyksiä? Menikö joku vikaan? Absoluuttisia vastauksia on vaikea antaa. Olen kuitenkin vakuuttunut, että tuntitöillä teettäminen tuli lopulta halvemmaksi, vaikka vertailupohjaa urakkahintaan minulla ei ole (ja hyvä niin; voin elää uskossa, että valitsin oikein). Louhintatarve tuli pienoisena yllätyksenä, mutta sen kustannus oli vain hieman yli 6 000 €, joten sen piikkiin ylitystä en voi selittää. Ehkäpä syy on enemmänkin inhimillinen, sama kuin autoilijoille tehdyssä kyselyssä -- 95 % vastaajista tuntee olevansa keskivertoa parempia kuljettajia. Samalla tavoin tutkiessani netistä erilaisia hinta-arvioita ja toteutuneita maatöiden hintoja, kuvittelin olevani vähän parempi ja näppärämpi "projektipäällikkö", joten osaisin valita tekijät muita paremmin niin, että säästöä varmasti syntyisi. Saman olen ollut huomaavinani raksakimpan keskusteluissa. Välillä tuntuu, että eri rakennusvaiheiden ja tarvikkeiden hintatietojen kyselijälle alkaa vastausten tulva, jossa jokainen vastaaja pyrkii ilmoittamaan aina toista halvemman hinnan. Kysyjille olisi hyvä vastata realistiset toteumat kuluista, eikä kilpailla kuka on saanut minkäkin työvaiheen tai rakkineen halvimmalla. Halvimpien hintojen huutelijoilta unohtuu usein mainita, että tekevät suuren osan työstä itse tai että kaivuri löytyy omasta takaa. No, se toisten syyttelystä. Itse olen hinta-arvion tehnyt ja näin ollen syyllinen lähes 100 %:n ylityksestä löytyy peiliin katsomalla.

Alla meidän raksan toteutuneet kustannukset töiden, tarvikkeiden ja maa-ainesten osalta. Hintoja vertaillessa pitää ottaa huomioon, että työt tapahtuivat kesäikaan, tontille pääsi liittymästä suoraan, tontilla oli tilaa tehdä töitä naapureita varomatta, räjäytykset voitiin tehdä vapaammin kuin tiheään rakennetussa kaupungissa, maatyöurakoitsija ja mursektoimittaja sijaitsivat "kivenheiton" päässä jne. Toivottavasti näistä hinnoista joku kanssaraksaaja saa pientä apua:
  • Puiden kaato ja poisvienti = 0 € (naapurit kaatoivat ja saivat puut itselleen)
  • Pintamaan poisto, maankaivutyöt ja täyttötyöt = 13 780 €
  • Louhintatyöt 210 m3 + kanaali 15 m3 (räjäytykset ja Taratestin katselmointi) = 6367 €
  • Kalliomurske, erilaisia laatuja, yht. 957 tn, toimitettuna = 13963 €
  • Tarvikkeet (salaojat, lämpöputket, kaivot ym.) = 3748 €
  • Routastyroxit = 1028 €
Yhteensä maatöille louhintoineen, murskeineen ja tarvikkeineen siis 38 887 €. Veikkaanpa, että pääkaupunkiseudulla olisi tullut vielä reippaasti kalliimmaksi. Vaikka ylitystä tuli kustannusarviooni verraten reippaasti, olen silti tyytyväinen tekijöihin ja voin suositella heitä varauksetta Pirkanmaalaisille rakentajille. Alla vielä tekijöidemme yhteystiedot. Maaurakoitsijalla ja räjäytystyön tekijällä ei ole nettisivuja, joten tietoa sieltä on turha yrittää kaivaa :)

http://vesilahdenkalliomurske.fi



sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Myöhästymiset ja niiden seuraukset

Meidän taloprojekti on noin yleisesti ottaen sujunut tosi mukavasti, eikä isompia probleemia ole tiellemme osunut. Näin ensikertalaisina olemme olleet pääsääntöisesti sangen onnekkaita, erityisesti projektin parissa työskentelevien tyyppien osalta. Olimme kuulleet, että rakennuttajan on syytä käydä raksalla kyyläämässä hommien edistymistä mieluusti päivittäin, tai muuten siellä todennäköisesti tehdään ihan mitä sattuu. No, meille tämä ei oikein olisi ollut edes mahdollista, eikä onneksi myöskään tarpeellista. Ihana raksaporukkamme on tehnyt työnsä hyvin ja valvonut siinä sivussa vähän muidenkin töitä.

Kun sitten jotain pientä myöhästymistä sun muuta ongelmaa alkoi tulla, otimme asiat rauhallisesti tyyliin "kyllä se siitä". Nätisti kyseltiin perään, että mitenkäs, kun tämä piti jo tehdä, eikä vieläkään ole tehty. Kanssaraksaajat kannustivat aggressiivisempaan lähestymistapaan, mutta sellainen oli meille kovin vieras ja hankala ajatus. Toisin sanoen oltiin LIIAN KILTTEJÄ. Älkää te muut olko, sillä se ei useinkaan vie asiaa eteenpäin. Tämä on nyt kantapään kautta opittu.

Ongelmien dominoefekti lähti liikkeelle maalämpökaivon poraamisen reippaasta viivästymisestä. Perään kyseltiin, mutta homma viivästyi lopulta parisen kuukautta. Kuulosti vähän siltä, että meidän raksa oli päässyt kokonaan unohtumaan poraajafirmalta. Sitten kun he lopulta saivat kaivon tehtyä, hyrisimme tyytyväisyydestä; nyt saadaan lattialämmöt päälle. Mutta kun ei saatu. Pelkkä kaivo autotallin takana kun ei juurikaan niitä lattioita lämmitä. Lopulta vaadittiin kuukauden odottelun kirvoittama kiukkuinen puhelu (tai pari), että se maalämpö saatiin juoksemaan lattioihin asti. Paitsi että ensin oli toki jonkinlainen vuoto-ongelma, joka vielä vähän viivästytti tätä kauan odotettua lattialämmön ihmettä.

Halleluja, nyt meillä siis on lattialämmitys päällä! Siis noin kolme kuukautta myöhemmin kuin alunperin oli suunniteltu. Tästähän sitten on seurauksena se, että lattiavalut eivät ole kuivuneet aikataulun mukaan, minkä takia sisätyöt ovat viivästyneet. Sisätyömiehet ovat tietenkin jo kalenterinsa täyttäneet alkuperäisen aikataulun mukaan, joten heille tulee kohta melkoisen kiire. Tätä dominoefektiä emme ensikertalaisina heti ymmärtäneet; olisi ne kiukkuiset puhelut pitänyt soittaa vähän aikaisemmin. Lämppäreiden ja kuivureiden aiheuttamat järkyttävät sähkölaskut eivät siis olleet ainoita harmittavia seurauksia tästä lämpökaivomyöhästymisestä. Nyt toivotaan, että kuivuminen pääsee toden teolla vauhtiin. Vertailun vuoksi; naapurissa äidin raksalla lattiavalut tehtiin vähän meidän jälkeen, mutta siellä on laatatkin jo laitettu lattiaan -- meillä ennustetaan lattioiden teko toukokuulle...

On tässä vähän muitakin hidasteita ollut, eikä kaikkia sovittuja hommia ole tehty silloin kun on luvattu, mistä sitten on tullut harmia muille osallisille ja edelleen kaikkien aikatauluille. Vaikka tällainen toiminta lienee hyvinkin tavallista, on meidän yltiötunnollisten tyyppien vaikea ollut ymmärtää monien toimijoiden välinpitämättömyyttä hoitaa asioita sovitusti. Onneksi edes vihaiset puhelut ja reklamaatiovaatimukset tuntuvat auttavan jonkin verran... Mutta eiköhän se tästä. Ollaan sitten taas viisaampia, kun seuraavaa taloa rakennetaan?

Pressu vihdoin poissa etuterassin edestä. Vasemmalla kuraeteisen oven paikalla väliaikainen raksaovi!

Sisällä on levytetty ulkoseinät; olihan ne nätimmät valkoisina (styroxisina), mutta onneksi tuosta retroruskeasta päästään pian eroon. Seinien tasoitus meinaat alkaa huomenna! (Sormet ristiin!)




Monitoimihuone

Näkymä olohuoneeseen monitoimihuoneen sisäikkunasta.






tiistai 20. helmikuuta 2018

Väriä elämään?

Kuten aiemminkin olen maininnut, skandinaavisen pelkistetyn sisustuksen lisäksi kaipaan jonkinlaisia wow-efektejä kotimme ei-niin-näkyville paikoille. Kuinka paljon aikaa olisinkaan säästänyt, jos olisin vain tyytynyt sisustamaan alakerran vessat tylsän valko-harmaiksi niinkuin pesuhuoneen ja yläkerran kylpyhuoneen!  Tässä kun olen lähes vuoden verran yrittänyt päättää vessojen ulkoasua, niin vihdoin sentään toisen (eteisen pikkuvessa) suunnitelma on melkein valmis. Lattialaattoja kumpaankaan vessaan ei olla vielä päätetty. Seiniähän ei tulla laatoittamaan, vaan niihin tulee tapetti ja/tai maali.

Alakerran makuuhuoneen wc on oikea malliesimerkki päättämättömyydestäni. Olen kelannut päässäni värivaihtoehtoja mustanpuhuvasta glitteripinkkiin ja tyylejä koivumetsästä retrokuviointiin. Siis kelannut vuoden ajan. Epätoivoisena käännyin jo miehenkin puoleen. Olisi ehkä pitänyt kysyä hänen mielipidettään jo aiemmin, koska yllättäen sieltä tuli aika voimakkaitakin mielipiteitä! Esimerkiksi vahvana ehdokkaanani olleet lintukuvioiset tapetit saivat totaalityrmäyksen...

Ei siis tule tätä meidän vessan seinään.
flisekompaniet.no

Sen sijaan en ollut uskoa korviani, kun mies osoitteli tietokoneen näytöltä mustapohjaista kukkatapettia ja totesi, että tuo on aika kiva.

Siis TÄMÄ olis kiva, vai??
 archiproducts.com

Tässä toinen ylläri miehen top-jotain listalla.

montgomeryroth.com


Rautakaupan tapettikirjoja selatessa otin tällaisesta kuvan, kun oli jotenkin magee mielestäni. Ei nyt ekana tullut mieleen, että mies oikeasti harkitsisi tällaista psykedeelistä kuosia...

Onhan tää nyt hieno?


Näin sitä oppii jotain uutta miehestään lähes kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeenkin... Vaihtoehdot siis vähenivät jonkin verran, kun kuultiin toisen osapuolen mielipiteitä, mutta edelleen on vaikeita valintoja edessä.

Take your pick:

cole-and-son.com


esta.nl

Kuten näkyy, sisustusmakuni on vähintäänkin monipuolinen. Mutta hei; tapetti on paaljon helpompi vaihtaa kuin laatta!