Myöhästymiset ja niiden seuraukset

Meidän taloprojekti on noin yleisesti ottaen sujunut tosi mukavasti, eikä isompia probleemia ole tiellemme osunut. Näin ensikertalaisina olemme olleet pääsääntöisesti sangen onnekkaita, erityisesti projektin parissa työskentelevien tyyppien osalta. Olimme kuulleet, että rakennuttajan on syytä käydä raksalla kyyläämässä hommien edistymistä mieluusti päivittäin, tai muuten siellä todennäköisesti tehdään ihan mitä sattuu. No, meille tämä ei oikein olisi ollut edes mahdollista, eikä onneksi myöskään tarpeellista. Ihana raksaporukkamme on tehnyt työnsä hyvin ja valvonut siinä sivussa vähän muidenkin töitä.

Kun sitten jotain pientä myöhästymistä sun muuta ongelmaa alkoi tulla, otimme asiat rauhallisesti tyyliin "kyllä se siitä". Nätisti kyseltiin perään, että mitenkäs, kun tämä piti jo tehdä, eikä vieläkään ole tehty. Kanssaraksaajat kannustivat aggressiivisempaan lähestymistapaan, mutta sellainen oli meille kovin vieras ja hankala ajatus. Toisin sanoen oltiin LIIAN KILTTEJÄ. Älkää te muut olko, sillä se ei useinkaan vie asiaa eteenpäin. Tämä on nyt kantapään kautta opittu.

Ongelmien dominoefekti lähti liikkeelle maalämpökaivon poraamisen reippaasta viivästymisestä. Perään kyseltiin, mutta homma viivästyi lopulta parisen kuukautta. Kuulosti vähän siltä, että meidän raksa oli päässyt kokonaan unohtumaan poraajafirmalta. Sitten kun he lopulta saivat kaivon tehtyä, hyrisimme tyytyväisyydestä; nyt saadaan lattialämmöt päälle. Mutta kun ei saatu. Pelkkä kaivo autotallin takana kun ei juurikaan niitä lattioita lämmitä. Lopulta vaadittiin kuukauden odottelun kirvoittama kiukkuinen puhelu (tai pari), että se maalämpö saatiin juoksemaan lattioihin asti. Paitsi että ensin oli toki jonkinlainen vuoto-ongelma, joka vielä vähän viivästytti tätä kauan odotettua lattialämmön ihmettä.

Halleluja, nyt meillä siis on lattialämmitys päällä! Siis noin kolme kuukautta myöhemmin kuin alunperin oli suunniteltu. Tästähän sitten on seurauksena se, että lattiavalut eivät ole kuivuneet aikataulun mukaan, minkä takia sisätyöt ovat viivästyneet. Sisätyömiehet ovat tietenkin jo kalenterinsa täyttäneet alkuperäisen aikataulun mukaan, joten heille tulee kohta melkoisen kiire. Tätä dominoefektiä emme ensikertalaisina heti ymmärtäneet; olisi ne kiukkuiset puhelut pitänyt soittaa vähän aikaisemmin. Lämppäreiden ja kuivureiden aiheuttamat järkyttävät sähkölaskut eivät siis olleet ainoita harmittavia seurauksia tästä lämpökaivomyöhästymisestä. Nyt toivotaan, että kuivuminen pääsee toden teolla vauhtiin. Vertailun vuoksi; naapurissa äidin raksalla lattiavalut tehtiin vähän meidän jälkeen, mutta siellä on laatatkin jo laitettu lattiaan -- meillä ennustetaan lattioiden teko toukokuulle...

On tässä vähän muitakin hidasteita ollut, eikä kaikkia sovittuja hommia ole tehty silloin kun on luvattu, mistä sitten on tullut harmia muille osallisille ja edelleen kaikkien aikatauluille. Vaikka tällainen toiminta lienee hyvinkin tavallista, on meidän yltiötunnollisten tyyppien vaikea ollut ymmärtää monien toimijoiden välinpitämättömyyttä hoitaa asioita sovitusti. Onneksi edes vihaiset puhelut ja reklamaatiovaatimukset tuntuvat auttavan jonkin verran... Mutta eiköhän se tästä. Ollaan sitten taas viisaampia, kun seuraavaa taloa rakennetaan?

Pressu vihdoin poissa etuterassin edestä. Vasemmalla kuraeteisen oven paikalla väliaikainen raksaovi!

Sisällä on levytetty ulkoseinät; olihan ne nätimmät valkoisina (styroxisina), mutta onneksi tuosta retroruskeasta päästään pian eroon. Seinien tasoitus meinaat alkaa huomenna! (Sormet ristiin!)

Monitoimihuone

Näkymä olohuoneeseen monitoimihuoneen sisäikkunasta.