Pari sanaa lämmitysjärjestelmästämme

Kohta pitäisi saada päälämmönlähde kytkettyä ja sähkösyöpöistä raksalämppäreistä päästä eroon. Viimeaikainen sähkönkulutus on Elenian kulutuswebin mukaan ollut nyt pakkaspäivinä 240 kWh / päivä, mikä nykyisillä sähkönmyynniin ja -siirron hinnoilla tekee 29 € päivässä. Kulutusta lisää merkittävästi se, että puhallusvilla puuttuu vielä autotallin ja talon yläpohjasta; se on tulossa vasta ensiviikolla.

Palataanpa ajassa hieman taaksepäin, kun vuosi sitten kiertelin muovikassi kädessä  Asta-messuilla ja vertailin lämmitysjärjestelmiä. Silloin luulin, että meille tulee maalämpö, viilennykseen siihen liitettävät konvektorit, autotalliin ilmalämpöpumppu ja uima-altaan lämmitykseen ilma-vesilämpöpumppu. Messujen toisena päivänä menin PRKK:n rakentajakouluun, minkä jälkeen matalaenrgiatalon yhdistettynä maalämpöön ei enää tuntunutkaan niin järkevältä ratkaisulta. Suora sähkölämmitys tai VILP alkoi houkuttamaan toden teolla ja kahlasin Motivan sivuilla eri laskureita käyttäen tietoa eri lämmönlähteiden hyötysuhteista ja takaisinmaksuajoista.

Kallistuin asiaa enemmän tutkittuani kuitenkin maalämpöön. Jos autotalliin laittaisikin vesikiertoisen lattialämmityksen, niin nykyisellä vedenkulutuksellamme ja tulevan asunnon kuutiomäärillä maalämpö olisi kuitenkin se kaikista viisain ratkaisu. Niinpä googlettelin eri vaihtoehtoja. Valmistajien sivut hehkuttivat uusia invertteripumppuja, joten minäkin halusin sellaisen. Nibe 1255 valikoitui eri valmistajien sivuja kahlatessani suosikikseni, ja siitä oli jo jotain hyviä kokemuksiakin lämpöpumppufoorumilla. Muita kiinnostavia olivat Alpha Innotecin ja Viessmannin invertterimallit. Laitoin alkukesästä tarjouspyyntöjä eri firmoille lämpökaivon poraamisesta ja pumpusta asennuksineen. Sain myös kohtuullisen hyvin vastauksia, ja hinnatkaan eivät päätä huimanneen (olin varautunut tuttujen pelottelemiin yli 30 000 euron kokonaishintoihin) ollen pääosin n. 20 000 euron pintaan avaimet käteen asennuksena.

Vastaavan mestarimme suosituksesta valitsin tulevan kotipaikkani hyvämaineisen LVI-suunnittelijan, Markku Mäen LVI-Pirkasta. Hänellä on myös sellaiset referenssit, että heikkopäistä hirvittää. Markun kanssa keskusteltuamme eri vaihtoehdoista, homma oli osaltamme selvä. Suuri kuutiomäärämme puoltaa maalämmön valintaa. Samalla päätimme Markun suosituksesta lämmittää maalämmöllä myös autotallia ja pihalle tulevaa uima-allasta. Talon viilennykseen käyttäisimme niin ikään maalämpöä (tai viileää). Raitisilmakanavaan sijoitettaisiin kanavapatteri, joka kuumalla viilentäisi ilmanvaihtokoneelle tulevaa ilmaa ja kylmällä sitten esilämmittäisi sitä. Tuon kanavapatteri yksinään ei riitä viilentämään noin isoa taloa, vaan viilennystä pitää tehostaa muillakin konsteilla. Vaihtoehtoina olivat lattiaviilennys maakylmällä, puhallinkonvektorit maakylmäpattereilla ja perinteinen ilmalämpöpumppu. Valitsimme näistä ilmalämpöumpun. Lattiakylmä jäi pois, koska emme halua kulkea kotona kesällä villasukat jalassa. Kattokonvektoreissa epäilytti huollettavuus 6 metriä korkeaan tilaan, kondenssiveden poisto sekä loppupeleissä hinta asennuksineen ja kylmäpiirin vienteineen. Ilmalämpöpumppuja saa kohtuullisen edullisesti asennettuna ja niitä on kattava valikoima. Lisäksi ne tasaavat mukavasti talvella lämpöä, kun vesikiertoinen lattialämmitys alkaa toimimaan vasta pienellä viiveellä. Niitä saa myös tyylikkään näköisillä sisäyksiköillä, kuten tämä Daikin Emura.

Markku esitti myös aurinkokeräimien ottamista mukaan uima-altaan "lämmitystalkoisiin". Tästä syystä maalämpöpumpun kaveriksi pitäisi otta hybridivaraaja. Hybridivaraajan kanssa Mäki suositteli invertteripumpun sijaan perinteistä on/off -pumppua. Niistä on kuitenkin jo kymmenien vuosien kokemus, inverttereistä ei. Tässä kohtaa olin aluksi vähän epäileväinen, olinhan jo ihastunut Niben huippumalliin, jossa oli paljon hehkutettu invertteripumppu. Luotin kuitenkin ammattilaisen suosituksiin, ja niinpä alkuperäisten ajatusteni LVI-koneista tultiin toteutusvaiheessa aika kauas.

Gebwellit siististi vierekkäin. Asennus on vielä hieman kesken.

Lämpöpumpuksi valikoitui kotimainen Gebwell QI 10. Pumpun kaveriksi tuli 500 litran Gebwellin hybridivaraaja. Tähän otettiin mukaan aurinkokierukka aurinkokeräimiä varten. Tekninen tila tuli autotallin yhteyteen; lämmin vesi menee lämpökanaalia pitkin talon puolelle. Samassa kanaalissa menevät myös putket lattialämmitysvedelle sekä maalämpönesteiden putket ilmastoinnin kanavaviilennyspatterille. Tästä johtuen aurinkokeräimien paikaksi valikoitui autotallin katto. Tai melkein valikoitui. Nimittäin jääkiekkokaverini sai minut puheilla käännytettyä aurinkokeräimistä aurinkopaneeleihin. Aurinkopaneeleilta johdettaisiin paneeleiden jauhama sähkö suoraan hybridivaraajaan liitettävälle tasavirtakierukalle. Keskustelin asiasta myös Mäen kanssa, ja kun hän näytti asialle vihreää valoa, päätin laitattaa autotallin katolle nestekiertoisten keräimien sijaan aurinkopaneelit. Paneelit ja asennus tulee Ermeniltä. Arinkopaneelithan tuottavat parhaiten keväällä ja syksyllä, kun kennojen pinta on suhteelisen viileä, mutta aurinko paistaa jo hyvin kennoihin. Arinkopaneelien hyötysuhde on näin ollen parhaimmillaan juuri silloin, kun uima-allas tarvitsee eniten lämmintä vettä lämmövaihtimelle - keväällä, alkuksesällä ja sitten alkusyksyllä. Talveksi pistämme uima-altaaseen sitten eristetyn kannen päälle ja sen verran kiertoa lämmönvaihtimelle, ettei allas jäädy. Jätin ovelasti vielä option aurinkokeräimille. Voin laittaa ne myöhemminkin ja vaikka suoraan uima-altaan veden kiertämään niissä. Silloin aurinkoisena kesäpäivänä lämmöntuotto on taattu.

Siisti on asennusjälki.

Ei jää lämmöntuotto ainakaan vehkeistä kiinni.

Lämpöpumppu vaatii toimiakseen oikein mitoitetun kaivon. Meidän tapauksessamme se tarkoitti 264 metrin kairausta kallioon. Kaivon teko viivästyikin useista erinäisistä syistä, ja viimein kun poraajamme saapui, homma keskeytyi kiusaavan kovaan pakkaspäivään (-18 astetta). Onneksi pakkaset loppuivat lyhyeen, ja työtä päästiin pian jatkamaan. Porauksen suoritti Finkaivot - sama firma oli jo pari kuukautta sitten käynyt naapuritontilla rakentuvan lasten mummulan maalämpökaivon kairauksessa. Jotenkin olisi tuntunut järkevältä tehdä nämä reiät molemmille taloille samalla reissulla. Nyt kuitenkin näin.

Pakkasen kiusaama kaivopora.

Vesikiertoisen lattialämmityksen toteutuksesta myöhemmin hieman enemmän. Juttua tulossa mm. raksakimpparyhmässä puhuttaneesta huonekohtaisilla termostaateilla vai -ilman -pohdinnasta ja meidän ratkaisustamme perusteluineen.