Sivut

lauantai 22. syyskuuta 2018

Lakritsivessa

Eteisen pikkuvessastahan piti tulla jollain tapaa mieleenpainuva. Viimeiseen asti vessaan suunniteltiin  näyttävää valokuvatapettia, kunnes eräänä päivänä muutin mieleni yhden Pinterest-kuvan nähtyäni. Tästä kerroinkin jo aiemmassa postauksessa. Ja niin tuli vessasta musta.


Kaikki seinät maalattiin Tikkurilan Takoraudalla, stretch-katto otettiin kiiltävän mustana ja lattialaattaksi valikoitui Mark Graphite Mosaico Esagono. Allas ja allaskaluste ovat Ikeasta, seinäpönttö Keramagin. Hana on Hansgrohen Talis Select S, johon olemme kovasti tykästyneet. Vieraatkin ovat osanneet sitä melko hyvin käyttää. Valopeilin ostin rautakaupasta heräteostoksena, se kun oli halvalla myytävä esittelymalli. Valitettavasti emme tykkää peilin valoista yhtään, ja vähän pienenkin näköinen se on.

Vessasta tuli paljon isompi kuin mitä piirustuksien perusteella kuviteltiin. Siksi allaskalustekin on vähän minimaalisen näköinen, ja nurkkaan jää hassu tyhjä tila. Lisää säilytystilaa en kuitenkaan tänne kaipaa, pikkuvessassa kun ei ole tarkoitus hiustenkuivaajaa sun muuta härpäkettä säilyttää. Ehkä nurkkaan löytyy joku sopivan kitsch koriste-esine?


domzpomyslem.pl
Tässä minua inspiroineessa Pinterest-kuvassa oli seinällä gorillataulu, ja meidänkin vessaan halusin jotain samantyyppistä. Ihan yhtä vangitsevaa katsetta ei meidän Ansasta irronnut, mutta ei senkään intensiivistä tuijotusta voi olla huomaamatta.


Tämä valkoinen huuhtelupainike olisi pitänyt muihinkin vessoihin ottaa. Ei näy jokainen sormenjälki niin kuin niissä kahdessa muussa...
Musta roskis ja vessaharja ovat vielä hakusessa. Maton tarpeellisuutta olen miettinyt; toisaalta sellainen olisi mukava jalan alla, mutta en millään haluaisi peittää hienoa laattaalattiaa.

Ekassa kuvassa tarkkasilmäinen huomaa mustan saippuapullon. Kyseessä on Dermosilin lakritsisaippua, joka paitsi sopii vessaan hienosti värinsä puolesta, on myös kertakaikkisen ihanan tuoksuinen. Suosittelen, varsinkin jos haluat, että kädet pestyäsi sinulta kysytään: "Onko sulla karkkia?". (Näin on käynyt!)

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Komentokeskuksen esittely

No niin. Täällä on taas saatu muutamia pikkuyksityiskohtia viimeisteltyä, eli bloggaaja kehtaa jotain uutta julkaista.

Keittiön viereinen työpiste eli amerikkalaisittain komentokeskus (kiitos taas, Pinterest!) on aika lailla valmis. Olen ollut ihan tosi tyytyväinen siihen, eli se on ratkaissut juuri ne ongelmat, jotka sen pitikin. Tietokoneeni ei loju enää ruokapöydällä, postit ja muut arkistoimista odottavat paperit eivät valloita enää keittiön saareketta, ja kamerallakin on keskeinen mutta (lapsiturvallinen) säilytyspaikka, josta se on nopea napata käyttöön.


Tällainen komentokeskus on piilotettuna. Vasemmassa reunassa näkyy kodinhoitohuoneen oviaukko (josta edelleen puuttuu liukuovi).


Ja tässä komentokeskus avoinna. Hyllyn alareunassa on lednauha. Satulatuoli mahtuu kätevästi kaapin sisään, vaikka ovi olisi kiinni.
Pöytälevy on muuten tehty keittiöstä ylimääräiseksi jääneestä tason päätypalasta. (Yksi pääty oli väärän kokoinen, ja kun sen tilalle tuotiin uusi, saimme pitää vanhankin.) Komean paksun tammitason sain kaappiini -- ja sointuu vielä täydellisesti viereisen keittiön tasoihin!



Tästä kuvasta näkyy paremmin (ihana!) tapetti ja kaapin sisustus. Oikealla seinällä lomakekotelo (Ikeasta), jota alunperin kaavailin takaseinälle, mutta koska en halunnut peittää tapettia yhtään enempää kuin on pakko, laitettiin kotelo sivuseinälle. Tähän nimetään omat lokerot maksamattomille ja maksetuille laskuille ja muille hoidettaville ja/tai arkistoitaville papereille. Aah, mikä järjestys elämässä, vihdoinkin! Vielä pitää hankkia magneettitaulu vasemmalle sivuseinälle, niin saa laitettua muistilappuja sun muuta siihen näkyville.
Pistorasioita on vaikka muille jakaa, ehkä pari ylimääräistäkin.
Ylähylly hakee vielä vähän tarkoitustaan. Olin ajatellut laittaa sinne kansioita, mutta kun en halunnutkaan rumentaa näkymää niillä, tungin ne viereiseen kaappiin. Tällä hetkellä hyllyllä on mm. viiden vuoden päiväkirjani (jota pitäisi uskollisesti kirjoittaa päivittäin), soma tiimalasi (Granitista) sekä etikettiprintteri (brother). Lisäksi kamerani (joka kuvaushetkellä sattuneesta syystä ei ollut omalla paikallaan) asuu tavallisesti hyllyllä.


Viereisessä kaapissa säilytetään siis esim. jo edellämainittuja kansioita, kirjoitus- ja paperitarvikkeita sekä printteriä. Kaappi on hieman vielä epäjärjestyksessä.


Tämä idea löytyi myös Pinterstistä; printterin hylly liukuu ulos, jolloin käyttö on helppoa.


Paljastetaan vielä vasemmanpuoleisenkin kaapin sisältö; imuri x 2. Tässä keskuspölynimurin letku on näppärästi käsillä, ja lisäksi kaapissa on rikkaimuri, jota varten kaappiin asennettiin pistorasia. Ylähyllyllä on toistaiseksi jälleen sitä jo tutuksi tullutta epämääräistä kamaa, joka ei ole vielä löytänyt paikkaansa.

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Keittiön esittely

Niinhän tässä perinteisesti kävi, että kun päästiin muuttamaan, ehtyi blogikirjoittamissuoni, vaikkei ollut tarkoitus. Ei vain millään halua laittaa kuvia edes vähän keskeneräisistä huoneista, ja hidastahan tämä viimeistely on ollut. Sain nyt kuitenkin keittiön kuvattua, ja vaikka pari kaapinovea puuttuukin eivätkä kaikki tavarat vielä ole paikkaansa löytäneet, kelvannee kodin sydän jo esiteltäväksi.

Tämä kuva päivitetty 12.1.20, koska alkuperäisessä kuvassa ei ollut vielä rimaseinää.


Keittiö, kuten muutkin kiintokalusteet, tilattiin Esan Levykalusteelta. Kaikenkaikkiaan olen ollut erittäin tyytyväinen keittiömme toimivuuteen. Muutama kompromissihan jouduttiin tekemään (esim. vesipiste turhan kaukana liedestä), ja pelkäsin, että ne tulisivat harmittamaan, mutta hyvin on kaikki toiminut arjessa.

Astianpesukone (Bosch) sijaitsee työskentelykorkeudella jääkaapin vasemmalla puolella. Sain sijoitettua ruokailuvälineiden ja eniten käytettyjen astioiden säilytyksen tiskikoneen lähelle niin, että konetta tyhjentäessä joudun yleensä ottamaan maksimissaan yksi tai kaksi askelta. Aikas huippua!

Kylmälaitteet tulivat Festivolta. Alun perin meille piti tulla LG:t, mutta jossain vaiheessa totesin, että keittiö on sellainen paikka, johon saa panostaa. Niinpä vaihdettiin kylmälaitteet, ja nyt on tuo ihana jättimäinen jääkaappi ja lisäksi vihanneslaatikko ja "nollalaatikko" lihoille ja kalalle. Pakastin on pienehkö, mutta koska meillä on autotallin varastossa kaksi pakastinta, tämä riittää meille mainiosti.

Saareke on ihana ja iso, mutta vaatii jatkuvaa raivausta, koska kamaa tuppaa sen päälle kerääntymään. Tykkään kovasti, että lieden (Bosch) ääressä kokatessa minulla on näköyhteys olohuoneeseen, eikä tarvitse tuijottaa seinää niin kuin edellisessä kodissa.

Liesituuletin (Savo) on tehokas ja ihanan hiljainen (kun moottori on katolla)! Liesituulettimen valoista tykkään myös; pidän niitä usein iltaisin päällä tunnelmavalona, kun niiden valo on talon muita valoja lempeämpi (muualla 4000K). Winledin Kannat ja ledinauhat sekä saarekkeen alaslaskun spotit antavat sitten hyvän valon keittiössä työskentelyyn.



Ikkunaseinällä sijaitsevat uuni (Bosch) ja pesuallas (Stalan kaatoaltaallinen). Uunia on muutaman kerran päästy käyttämään, ja se vaikuttaa ihan toimivalta. Aika paljon on tosin kosketusnäppäimiä, joiden toimintaan en ole vielä perehtynyt. Allas on mukavan iso, mutta siinä saisi olla paremmat kaadot. Hana (Grohe Zedra) harmittaa. Halusin ehdottomasti hanan, jossa on ulosvedettävä juoksuputki, mikä rajasi valikoimaa aika paljon. Varmaankin lähinnä ulkonäöllisistä syistä päädyimme tähän, mutta oikeakätisyys häiritsee minua todella paljon. Eipä tullut mieleen, että olen aina käyttänyt hanaa vasemmalla kädellä, kun pidän astiaa tai lasia yleensä oikeassa kädessä. On todella näppärää kurotella vasemmalla kädellä kohti hanaa ristiin oikean käden yli tai ali... Näyttää siltä, että kaikki sivusta käytettävät hanat ovat oikeakätisiä; vika on siis ilmeisesti minussa.

Uunin viereisissä laatikoissa on roska-astioita, samoin alarivissä keskimmäisessä laatikossa. Vihdoinkin on tarpeeksi astioita kierrättää kompostoituva jäte, muovi, pahvi, lasi ja metalli! Ainoa vika on se, että roska-astiat kolisevat laatikoissa irrallaan, eli niillä ei ole minkäänlaisia kauluksia. Tämä lienee mittojen mukaan tehdyn keittiön ongelma.



Aamiaiskaappi avautuu taittomekanismilla. Alimman hyllyn reunassa on lednauha, mutta se ei ole vielä toiminnassa. Kaappiin saatiin tungettua vedenkeitin, leivänpaahdin, kahvinkeitin ja mikro. Mikrolle on periaatteessa paikka viereisen astianpesukoneen yläpuolella olevassa kaapissa, mutta pöytätason korkeudella oleva mikro on mielestäni huomattavasti kätevämpi, varsinkin lapsiperheessä.
Muut tavarat kaapissa vielä vähän hakevat paikkaansa, eli kaappiin on tällä hetkellä tungettu kaikenlaista. Kupit jäänevät kaappiin, mutta lasit saattavat löytää tiensä saarekkeen laatikkoon.



Välittömästi keittiötavarat purettuani tajusin, että saarekkeessa pitäisi olla enemmän matalia laatikoita. Niinpä keskimmäisen ylälaatikon tilalle on tilattu kaksi matalaa laatikkoa. Matalissa laatikoissa on tällä hetkellä kelmut, leivinpaperit yms., kaikki ruokailu- ja ruoanlaittovälineet sekä kaikki lautaset (meidän käyttölautaset mahtuivat yhteen erikoissyvään laatikkoon!). Isommissa laatikoissa on kattilat ja pannut sekä sekalaisia kippoja ja kuppeja.



Astianpesukoneen yläpuolella on "mikrokaappi", jossa mikron tilalla on mm. leipiä, SodaStream ja leikkuulautoja, sekä Pinterstistä ideoitu "tarjotin&muffinssivuoka" -kaappi, johon saa erittäin kätevästi pystyasentoon matalia ja litteitä keittiöhärpäkkeitä. Ei siis tarvitse pinota niitä päällekäin ja sitten ähisten kaivella sitä alimmaista muiden alta. Tykkään.
Astianpesukoneen paikka oli mitoitettu väärin, minkä takia jouduttiin vähän rukkailemaan tilaa. Siksi alalaatikko piti tilata uusiksi.



Viimeisimpänä esittelyssä talon kaunein huone (jos emännältä kysytään); ihana ruokakomeroni! Täällä säilytetään jauhot, sokerit ym. kuivatavara, harvemmin käytettävät keittiökoneet, ylimääräiset pullot ja purkit sekä mittava leivontatarvikevarastoni. (Edellisessä kodissa piparimuotit asuivat eteisen kaapissa ja osa kakkuvuoista makuuhuoneen kaapissa...) Osa tavaroista on vielä aivan levällään, eli paljon on järjestämistä. Ikeasta löytyi valkoisia laatikoita (Kuggis-sarjaa), jotka mm. sopivat täydellisesti Elfan mesh-koreihin. Ostin myös pikkuruisen tarraprintterin, jotta voin tulostaa tekstitarrat laatikoiden kylkiin, niin löytää heti oikean muotoiset piparimuotit jne. Alimmat hyllyt/kori ovat sillä korkeudella lattiasta, että imurilla mahtuu alle. Inhoan säilyttää lattialla tavaroita, kun ne ovat aina tiellä imuroidessa.