perjantai 8. maaliskuuta 2019

Tuolien hiljaisuus

Heh, tämä alkaa nyt jo olla aika kaukana raksaamisesta, mutta kirjoitanpa nyt pienen postauksen minua tällä viikolla ilahduttaneesta sisustusjutusta.

Nimittäin näistä:



Kuka tietää mitä nämä ihanat huopapallot ovat?!

Kyseessä ovat Silent Socks -- "äänenvaimentajat ja naarmujen estäjät" tuolinjaloille. Meidän vinyylilattia tuskin kovin helposti tuolinjaloista naarmuuntuu, mutta ei vara venettä kaada. Ja se äänettömyys! Aah! Eipähän kirsku enää tuolinjalat lattiaa vasten. (Tunnustan olevani se perheen ääniherkkä.) Ja ne on niin söpötkin! :)



perjantai 22. helmikuuta 2019

Yläkerran "galleriakäytävä"

Vaikka talomme on ollut suurin piirtein valmis jo useamman kuukauden, ovat seinät lähinnä loistaneet tyhjyyttään. Emme muutenkaan ole erityisen runsaita kalustajia, joten paljaille seinille kaipaa kyllä jotain.

Erityisesti on ottanut silmään yläkerran käytävän pitkä valkoinen seinä, jolle jo pidemmän aikaa olen suunnitellut valokuvakollaasia perhekuvista. Nyt vihdoin sain aikaiseksi canvastaulut tilata. Pikkuvessan Ansa-taulun tilasin syksyllä Finnish Art Shopista vähän niinkuin testiksi.  Olimme laatuun tyytyväisiä, joten uskalsin kahdeksan valokuvataulua laittaa tilaukseen.




Perhe- ja lapsikuvat Piritta Lipiäinen. Hääkuvat Anna Jarske.


Yläkerran "aulassa" on ystäväni Hanna Jokisen kaksi maalausta. Jos kädenjälki näyttää tutulta, olette ehkä omistaneet hänen kuvittamansa Sooda-kalenterin. ;)



Kun keksin haluavani tämän seinänpätkän mustaksi, en edes muistanut, että meillä oli jo valmiina siihen täydellisesti sopiva taideteos! Maalauksen nimi on "Armin orava", ja mallina on aikoinaan toiminut jackrussellinterrierini Armi. Tämä teos on minulle hyvin rakas.



Toiselle seinälle oli sitten vähän pakko laittaa toinen Hannan maalaus; "Kyläpöllösen suuret haaveet".




Blogiyhteistyö Finnish Art Shop

keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Sauna ja pesuhuone

Alakerran pesutiloja rakennettiin pitkään ja hartaasti, mutta nyt ne ovat vihdoin valmiit. Ei päästy jouluksi omaan saunaan, mutta juhannukseen asti ei kuitenkaan tarvinnut odottaa!

Kuten olen aiemmin maininnut, saunan suunnittelun annoin täysin miehen käsiin. Yritin olla kommentoimatta, kun minulta kuitenkin tilan sisustuksesta mielipiteitä kyseltiin. Lopputulokseen olemme molemmat tyytyväisiä.

Kuten kylpyhuonepostauksesta kävi ilmi, piti pesuhuoneen seiniin alunperin tulla sama laatta kuin yläkerran kylppärissä, mutta sävyongelman takia tästä suunnitelmasta luovuttiin. Halusin välttää uuden valintaurakan (ja mahdollisen uuden pettymyksen) ja päätin, että rakastamani Porcelaingres Just Cementi Grey kelpaa lattian lisäksi myös seinälle! Lattiaan valittiin turvallisuussyistä laatan karhennettu versio (R11). Suihkuseinähän oli joka tapauksessa tulossa aiemmin valitulla tummalla mosaiikkilaatalla.

Pesutilaan tulee valoa  satiinilasiovista, jotka johtavat eteiseen ja takaterassille. Tässä näkymä eteisenpuoleiselta ovelta pesuhuoneeseen:



Heti ovesta tullessa oikealla on penkki, joka piilottaa jakotukin. Tämän yläpuolelle laitetaan naulakot ja mahdollisesti jonkinlainen seinäkaappi, jossa voi säilyttää varapyyhkeitä ja pesuaineita yms.



Lattialaatoihin piti tehdä yhteen kohtaan vähän "muotoleikkausta" lattian kaadon takia. Tästä tuli mielestäni kuitenkin ihan kiva geometrinen kuvio.



Suihkuseinän laatta Monocibec Pietre Naturali Black Board mosaic. Suihkut Hansgrohen Croma 220. Shampoosyvennykseen täytyy vielä laittaa pari hyllyä. Linjakaivot Unidrain. Valaisimina Winledin Kannat ja lednauha.




Lasioven lisäksi halusimme myös osan saunan väliseinästä lasisena, mutta kuitenkin niin, että sekä saunojalla että suihkuttelijalla säilyy jonkinlainen näkösuoja. Mittasimme, että lauteilla istuessa umpiseinä tulee noin hartioiden korkeudelle.




Sekä lauteet että katto on tehty lämpökäsitellystä haavasta. Ennen käyttöönottoa lauteet ja katto käsiteltiin vielä parafiiniöljyllä. Alkuperäisistä mitoista poiketen lauteet rakennettiin ekstraleveiksi, kun mies totesi, ettei muuten mahdu leveine hartioineen rennosti saunassa loikoilemaan. Kiukaan taustalle laitettiin sitä jokikivilaattaa, jonka piti tulla yläkerran suihkutilan lattiaan. Kiuas Mondexin.

Väriero aika selvä; oikealla ennen, vasemmalla jälkeen parafiinikäsittelyn.




Emme ole mitään yli-innokkaita saunojia, ja hyvin ollaan pärjätty tämä puoli vuotta kokonaan ilman saunaa, mutta kyllä omassa hienossa saunassa piti heti parina iltana käydä löylyttelemässä, kun sinne vihdoin päästiin!


keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Ulkoseinien rappaus

Meidän talohan näytti jo heti rungon valmistuttua "valmiilta", koska EPS-harkkojen valkoinen styrox-pinta näytti kauempaa katsottuna valkoiselta rapatulta kivitalolta. Vuoden aikana tosin styrox kellastui aika rumasti... Syyskuussa päästiin vihdoinkin viimeistelemään talon ulkoseinät.

Rapparimme Jukan kädenjälkeen olimme ihastuneet jo toissa kesänä Valkeakosken "miniasuntomessuilla", jossa pääsimme vertailemaan muutamaa rapattua taloa. HEVI Kivitalojen Pasi meille häntä alunperin suositteli oman hyvän kokemuksensa perusteella. Onneksi saimme Jukan puhuttua talourakkaamme mukaan, vaikka hänellä kiirettä pitikin. Jukka teki meillä mm. myös sisämaalaukset ja lattiatasoitukset. Paitsi rautainen ammattilainen, Jukka on muutenkin hyvä tyyppi ja ansaitsee erityismaininnan siisteydestä ja järjestelmällisyydestä -- aina oli työvehkeet kenkiä myöten siistissä rivissä jossain nurkassa odottamassa seuraavan päivän töitä.

Eipä muuten ollut ikinä tullut mieleen, että talon rappaus voi käsittää about miljoona työvaihetta (EPS-harkkoseinän hionta ja imurointi, kuoppien tasoitus, liimalaasti, verkotus, tasoite, pohjuste ja silikaattiraepinta). Tästä selvisikin, miksi rappaus ei ole ihan ilmainen toimenpide!


Pikkujuttujen tasoittelua.

Lisää tasoittelua.


Sitten tasoitellaan isommin.


Valkoisen pohjusteen ruiskutus.

Talon ulkosivuun oli arkkitehdin toimesta piirretty tyylikkäitä sisennyksiä muutamiin kohtiin (kaikki mustalla rapatut seinäpinnat). Jos olisimme ymmärtäneet etukäteen kuinka paljon lisätyötä ne tulisivat aiheuttamaan, niiden toteuttamista olisi ehkä harkittu kahteen kertaan... Sekä raksamiehet että rappari hikoilivat jonkun hetken niiden parissa.
Takakulman sisennys ennen... 

...ja jälkeen rappauksen.

Lopputulokseen olemme kuitenkin erittäin tyytyväisiä.





Loppuun vielä pari uudempaa ulkokuvaa.



tiistai 29. tammikuuta 2019

Taloesittely

Meillä on vihdoin taloesittely! Sopimukseemme HEVI kivitalojen kanssa kuului, että taloamme saa esitellä puolivalmiina ja valmiina. Alunperin oli toki tarkoitus esitellä valmis talo jo syksyllä, mutta se vain jotenkin jäi, ja sitten päätettiin, että mukavampi on esitellä, kun saunaosastokin on valmis.

Tästä  taloesittelykutsuun.



Kutsussa näkyy talomme lopullinen ulkomuotokin -- huomasin vasta, että en ole edes rappauksen jälkeen julkaissut kuvia talon ulkopuolesta! Taidanpa tehdä seuraavaksi pikaisen ennen- ja jälkeen -postauksen rappauksen syntymisestä. (Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.)

perjantai 25. tammikuuta 2019

Yläkerran kylpyhuone

Meidän kylppärimme poikkeaa tavallisesta siinä, että vessanpönttö on pistetty omaan lasikoppiinsa suihkun lasikopin viereen. Ajattelin että tällainen lisätty yksityisyys parantaisi tilan käytettävyyttä, varsinkin sitten kun lapset tuosta kasvavat. Kehtaapa sitten ehkä paremmin joku käydä vessassa/suihkussa/hampaita pesemässä, vaikka toinen olisikin suihkussa/vessassa/hampaita pesemässä.

Vessakopin lasiovi on kokonaan "huurrettu" näkyvyyden estämiseksi, ja suihkun ovenkin piti tulla osin näin käsiteltynä, mutta se oli lasifirmassa unohtunut, eli nyt suihkun lasi on kirkas. (Tai siis olisi, jos joku jaksaisi pitää sen puhtaana.) Toistaiseksi ei ole haitannut, ja voi kai sen myöhemmin itsekin jollain tarrasysteemillä himmentää, jos haluaa.




Vessapaperiteline ja bideesuihkun teline vielä laittamatta...

Koska pöntöltä on jonkin verran matkaa pesualtaalle, täytyi tänne laittaa erillinen bidesuihku. En missään nimessä halunnut sellaista pikkuista allasta suihkuletkun kera, mitä esimerkiksi yleisissä vessoissa usein näkee, joten onneksi oli sirompi vaihtoehto tarjolla; Jika Mio seinä-bide:

laattapiste.fi



Kylppärin kalusteet ovat Ikeasta, niin kuin muissakin vessoissa. Toisesta alalaatikosta lähtee pyykkikuilu, ja laatikon etusarjasta pitäisi askarrella jonkinlainen kippiovi, jotta kuilun käyttö olisi mahdollisimman helppoa. Jospa joku päivä joku askartelisi?




En alunperin kokenut mitenkään merkittävänä suihkun merkkiä tai mallia, koska mielestäni "suihku on suihku". Mies halusi ehdottomasti sadesuihkut, joten taivuin sitten sellaiseen (Hansgrohe Select). 
Kun ensimmäisen kerran kävin tässä suihkussa, koin ahaa-elämyksen -- suihkussa voikin olla ihanaa! Tämän sadesuihkun lempeys oli ihan jotain muuta kuin aiemmat sadesuihkuelämykset. Vaikka suutin on noinkin mitättömän kokoinen, ymmärsimme, että tässä tapauksessa koolla ei ole väliä. Ihmettelimme, kun sadesuihkun suutin oli noin matalalla, mutta huomasimme sitten, että "select"-nappulaan ei ylettyisi, jos se olisi korkeammalla! Molemmissa suihkupäissä kun on nappia painamalla mahdollisuus lempeään tai tymäkkään suihkuun, käsisuihkussa itse asiassa kolmekin erilaista vaihtoehtoa.
Pesuhuoneeseen meille tuli erilaiset suihkut, ja toivon kovasti, että ne vetävät tälle vertoja, etten joudu jatkossakin aina kiipeämään yläkertaan suihkuttelemaan...

Huomaa laatoilla päällystetty kaivonkansi, jonka parissa raksamies askarteli hetken jos toisenkin.

Yläkerran kylpyhuoneessa on yksi vika, joka tosin ei ilmeisesti vaivaa ketään muuta kuin minua. Valkoiset seinälaatat, joita valittiin ja mätsättiin lattialaattoihin pitkään ja hartaasti, eivät olekaan valkoiset. Laattojen väri on kylppärin valaistusolosuhteissa lähinnä greige, eivätkä ne siis ollenkaan sovi lattialaattoihin (joihin ne NIIN huolellisesti mallattiin). Kanna-valaisimet tuottavat hieman vihertävän valon, mutta ongelma ei ratkennut silläkään, että kokeilimme  kylmempää valoa tuottavia valaisimia. Ehkä vain opettelen elämään vihertävänbeigehtävänharmaiden laattojen kanssa...

Kuten sanottu, kukaan muu ei tätä väriongelmaa edes ole huomannut, mutta minua se ärsyttää niin paljon, että aiemmasta suunnitelmasta poiketen alakerran pesuhuoneen seiniin tätä laattaa ei tullut.


Anteeksi suttuiset kuvat, ei laajakulmaobjektiivi tällä kertaa pystynyt parempaan.

perjantai 18. tammikuuta 2019

Talonumero

Aika pitkään jouduttiin olemaan ilman oikeaa talonumeroa, koska numeron pystyi kiinnittämään autotallin seinään vasta rappauksen valmistuttua. Kesällä meillä olikin komea tussilla styrox-seinään taiteiltu talonumero tavarantoimittajia varten...

Tiesin aika tarkkaan millaisen numeron haluan; metallisen, jonka takapuolella on led-nauha, ettei erillistä valoa tarvita. Netistä olin katsellut erilaisia tyylejä, ja ilostuin, kun löysin suomalaisen tekijän, Hannah Hoijarin, jonka moderni numeromalli miellytti silmääni. Numero yhdeksän alasakara oli kuitenkin mielestäni liian lyhyt, joten laitoin viestiä ja kysyin, voisiko sitä saada pidemmäksi. Tämä ei ollut ongelma, ja pian posti toimitti uniikin numeromme taustavaloineen.

Numero on juuri sellainen kuin halusinkin ja mielestäni myös sopivan kokoinen.


(Anteeksi suttuinen kuva; ei ollut sopiva objektiivi käsillä.)

Blogiyhteistyö.

tiistai 8. tammikuuta 2019

Eteisen rimaseinä

Nyt kun viimeinenkin tekosyy (joulukiireet!) blogihiljaisuuteen on mennyttä, lienee syytä toimeentua. Aloitetaan eteisen rimaseinästä, josta jo aikaa sitten lupailin kirjoittaa.

Rimaseinää meille ehdotti sisustussuunnittelijamme Anna. Ihastuimme ajatukseen heti 3D-kuvat nähtyämme. Ainoa muutos, jonka suunnitelmaan halusin, oli rimojen väri. Valkoisen sijaan halusin rimat puunvärisenä. Rimaseinä suunniteltiin ulottuvan eteisestä keittiön puolelle kylmäkalusteisiin asti. Ruokakomeron oven toteutusta mietittiin jonkin aikaa, ja sitten päädyttiin siihen, että myös ovi peitetään rimoilla, jolloin se ikään kuin maastoutuu seinään. Eteisen puolella pikkuvessan ovi sen sijaan jätettiin ihan normioveksi, että on sitten vieraidenkin helpompi vessaan löytää!


Kuva: Anna Tuohimaa OMAdesign
s
Kuva: Anna Tuohimaa OMAdesign

Kun rimoja lähdettiin ensimmäisen kerran tilaamaan, ei tullut mieleen, että tässä(kään) tapauksessa ei halvalla hyvää saa. Edullisimman tarjouksen mukaan mentiin, mutta jouduttiin nopeasti toteamaan, että näistä vinkuroista ei rimaseinää saa tehtyä. Ilmeisesti myyjäkin oli ollut liikkeellä kokeilumielellä, koska reklamoimme asiasta, emmekä laskua maksaneet, mutta myyjä ei lupauksista huolimatta ikinä hakenut rimojaan pois -- tuolla ne lojuvat odottamassa jotain sopivaa askartelukohdetta...

Uusi yritys onnistui paremmin, ja suositusten perusteella valitulta myyjältä saatiin hyvälaatuisia rimoja. Olihan sielläkin muutama käyrä mukana, mutta lisätilauksen jälkeen saatiin seinä lopulta valmiiksi. Rimat ovat oksatonta mäntyä, ja ne käsiteltiin Osmocolorin öljyvahalla (sävynä Kuusi). Mittausten ja mallausten jälkeen sopiviksi sahatut rimat liimattiin ja naulattiin pohjamaalattuun seinään (ja ruokakomeron oveen).

Stretch-katto mitoitettiin rimaseinän kohdalla niin, että rimat jatkuvat katon reunan ohi sen yläpuolelle. Katon reunaprofiilissa on led-valonauha.


Rimaseinä ulko-ovelta päin. Valkoinen ovi johtaa pikkuvessaan, lasiovi (vielä keskeneräiseen) pesuhuoneeseen.

Keittiön puoli. 


Ruokakomeron ovi sulautuu aika hyvin seinään. 

Ruokakomeron ovessa on ns. rullasalpa, eli ovi avautuu vetämällä. Alunperin oli tarkoitus hankkia jonkinlainen huomaamaton vetokahva, mutta toistaiseksi ollaan pärjätty ilmankin, kun noista rimoista saa aika hyvin otteen.


Valokatkaisijat "upotettiin" rimaseinään.

Nyt joulun aikaan rimaseinä palveli kätevästi joulukalenterin taustana ja myös (joka vuosi harvinaistuvien) joulukorttien kiinnityspaikkana.