maanantai 4. syyskuuta 2017

Uima-altaan letkujen asennusta

Tilasin Ala-Peitteeltä suuttimet ja letkun etukäteen, että saadaan ne asennettua ennen soratäyttöjä. Pari päivää tilauksesta puhelin ilmoitti tekstiviestillä tavaroiden olevan noudettavissa Matkahuollosta. Tiistaina ajelin sitten työpäivän päätteeksi ensin Starkkiin hakemaan Armaflexia. Miksikö? Ajattelin pitää talvella altaan lämpötilan +4 asteessa ja suodatinkierron päällä, joten letkut pumpulta suuttimille olisi eristettävä. Lyhyen googlettamisen jälkeen tuollainen Armaflex-eristeputki vaikutti järkevimmältä. No eipä ollut rakentajakortaista apua tällä kertaa kun ei sieltä hyllystä löytynyt kuin mattoa ja 110 milliselle röörille tarkoitettua eristettä.

Sitten tien toiselle puolelle K-Rautaan ja sieltä tärppäsi. 16 metriä 54 millisellä sisähalkaisijalla olevaa, 13 mm eristevahvuudella olevaa mustaa letkua löytyi 2 metrin pätkissä. Kärsät kainaloon ja mukaan vielä saman sarjan saumateippiä. Reilu satku meni sinnekin. Sitten tontille romut kainalossa ja into piukassa aukomaan paketteja ja ihmettelemään mitä sieltä löytyisi. Ala-Peite oli laittanut T-liittimen, pari kulmaliitintä, liimaputelin, kaksi tulosuutinta ja 25 metriä 50 mm taipuisaa muoviputkea. Ajattelin nopeasti laittaa suuttimet paikoilleen, asetella letkut ja pujottaa niihin Armaflex-eristeet. Varmaan kätevä homma - no ei ollut. Oli siinä Hirviniemen työmiehillä naurussa pitelemistä, kun ähersin kolmatta tuntia projektini parissa.

Ensin vedin letkun altaan teknisestä tilasta altaan toiseen päähän tulosuuttimille. Katkaisin kelalta kaksi parin metrin pätkää ja sovittelin niitä tulosuuttimiin. Ei mennyt kuin varmaan sentin sisälle suuttimeen, vaikka hiki päässä väänsin ja väänsin (piti mennä 20 cm suuttimen sisään). Riskillä vaan ohjeen mukaan liimaa pensselillä suuttimen sisäpinnalle ja letkun ulkopinnalle liukkariksi ja uusi yritys. Johan sujahti sisään. Toiselle suuttimelle sama käsittely ja sitten änkesin suuttimet letkuineen altaan valmiiksi tehtyihin aukkoihin. Tursotin uretaania kunnolla tiivisteeksi ja liimaksi (vaahtoa on vieläkin kynsissäni, vaikka operaatiosta on jo useita päiviä) ja jätin asennuksen kuivumaan ja tursuamaan uretaania kaikista väleistä joka suuntaan.

Seuraavaksi pujottelemaan 2 metrin mustia kärsiä letkun päälle. Ei mennyt millään. Ei sitten millään. Metrin verran sai ujutettua samalla tyylillä kuin verkkarin vyötärönauhaa, jonka pää oli sujahtanut siitä narunreijästä jonnekin resorin sisään. Työlästä oli. Pitäisi vielä 12 metriä nylpyttää. Ei tuu mitään. Raksamiehet huutelivat, että tarvinko liukkaria. Urahdin jotain painokelvotonta. Kohta kuitenkin minulle tuotiin kuin tuotiinkin pullo liukuvoidetta, jota sitten sivelin letkun pintaan ja johan rupesi homma pelaamaan. Pujottelin 6 kärsää paikoilleen ja lähdin kotiin, koska siellä jo kaipailtiin.

Homma jatkui lauantaina, jolloin kävin liimamassa T-liittimen teknisestä tilasta tulevan letkun päähän ja liitin siihen suuttimilta tulevat letkut. Suuttimet olivat jäsähtäneet onneksi oikeille paikoilleen lujasti uretaanin voimalla. Tääs ähinää ja puhinaa, pensselöintiä ja vaatteiden sotkemista. Sitten kotiin, koska siellä taas kaivattiin.


En ihmettele yhtään, miksi LVI-urakoitsijamme kieltäytyi koskemasta altaan letkuihin. Jäykkää kippuraista letkua piti pakottaa muovisen T-liittimen sisään josta se pyrki pois liiman liukastamana tasalta ja puolelta. Varmaan olisi jotain kätevämpiäkin tapoja. Itselle tulee mieleen letkujen sisään menevä liitin kunnon klemmareilla. No nyt oli tällainen "työläähkö" liittämistapa. Saa nähdä, pysyykö.

Sunnuntaina sitten viimeistelyhommiin. Poikkesin Kodin Terrassa hakemassa erilaisia jeesusteippejä ja styroksista eristemuhvia, jonka laittaisin T-liittimen päälle siten, että se jatkuisi vielä letkujen päälle n. 30 cm suuntaansa jäykistäen näin liitosta. Punoin edellispäivän teippaukset auki liitoksista todeten, ettei liima ole kuivunut vielä kunnolla. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi holvasin liimapurkista liitossaumoihin kunnolla liimaa ja sitten mustaa ihmeteippiä päälle kunnolla. Lopuksi taiteilin liitoksen päälle styroksiputkieristeestä kuoret kaikkien kolmeen suuntaan lähtevien letkujen päälle. Kiepitin styroksit peittoon jeesusteipillä ja tursotin styroksien ja letkun väliin uretaania. Riittävästi ja vähän päälle. Sitten pakkasin vehkeet ja auto kotia kohti, koska siellä jo kaivattiin. Samalla salaa toivoin, että liitoksesta tulisi nyt kerralla hyvä, koska sangen ikävää olisi ensi keväänä lapioida letku esiin ja alkaa sovitus/liimaus/tursotus -urakka alusta. Tästä hässäkästä liitän vielä kuvan myöhemmin - jos kehtaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti