Sivut

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Uima-allas uintikuntoon

Uima-allas on saatu vihdoin uintikuntoiseksi ja ensimmäinen pulahdus 27-asteiseen veteen tehtiin jo pari viikkoa sitten. Jonkin verran töitä uintikuntoon saattaminen vaati, mutta odotettua vähemmällä siitä kuitenkin päästiin. Allastekniikan asennuksen kanssa meni muutama ilta jumpatessa, ja altaan tyhjentäminen, hionta, pesu ja allaspussin asentaminen vei muutaman lisää.

Aluksi kertauksena uima-altaamme tekniset tiedot:
  • Koko 4 m x 7 m x 1,5 m
  • Materiaali Hevikivitalojen 350 mm muovivälikkeellinen EPS-valuharkko (altaan teknisessä tilassa 250 mm EPS-valuharkko)
  • Kulmaportaat EPS-valuharkoista
  • Allaspussi Ala-Peitteeltä muotoonommeltuna (kumaportaat ml.)
  • Kiertovesipumppu, kvartishiekkasuodatin, lämmövaihdin, UV-lamppu, allasvalot, letkut, suuttimet, kemikaalit, allasimuri ja -haavi Ala-Peitteeltä
  • Lämmönvaihdin kytketty Gebwellin maalämpöpumppuun
  • Lämmitystä tukemassa hybridivaraajaan kytketty 4 kW aurinkovoimala
Altaan suunnittelu lähti käyntiin kesällä 2017. Piirsin kuvat altaasta paperille, minkä jälkeen rakennesuunnittelija (Ville Ranki) piirsi allaskuvat puhtaaksi, ja Rakennuspalvelu Hirviniemi rakensi altaan piirustusten mukaan. Ala-Peite tarjosi hienosti tukea ja neuvoja harkkoaltaan rakentamiseen ja lähetti tarvittavat putket ja suuttimet jo viime kesänä, jotta ne voitiin asentaa altaan runkoon ennen betonivaluharkkojen betonitäyttöä.

Talveksi allas suojattiin kevytpressukatoksella, ja heinäkuussa katos purettiin ja allas imettiin puutarhavesipumpulla ja märkäimurilla tyhjäksi talven ja alkukesän aikana kerääntyneestä vedestä ja roskista. Kun allas oli kuiva, sen pohja hiottiin ja EPS-harkkoon koverrettiin allasvalaisimien pohjat valmiiksi.

Valaisimien kanssa on huomioitava, että johtoa jää löysiä valaisinpohjaan riittävästi. Näin valaisimen saa nostettua valaisinpohjasta altaan reunalle ilman johtojen irroittamista valaisimesta. Tällöin esimerkiksi rikkoontuneen polttimon vaihtaminen onnistuu ilman altaan tyhjentämistä. Samalla on huomioitava, että valaisimen pohjan on oltava vesitiivis, ja että valaisimen johdon läpiviennissä on käytettävä valaisimien mukana tulevia kumisia puserrusliittimiä.

Allastekniikan asentaminen Ala-Peitteltä tulleiden ohjeiden kera onnistui helposti. Osien luistamisongelmaa liimauksista ei ollut, kuten tulosuuttimien asennuksen yhteydessä edelliskesänä. Tästä kerroin aikaisemmassa uima-allaspostauksessani. Poistoventtiilin (skimmerin) päähän asennettiin ensin palloventtiili, sitten pätkä letkua, joka liitti palloventtiilin kiertovesipumppuun, sitten metrin pätkä letkua, jolla yhdistettiin kiertovesipumppu hiekkasuodattimeen, sitten taas metrin pätkä letkua hiekkasuodattimen ja UV-lampun välille. Lopuksi asennettiin UV-lamppu kiinniliimattavalla liittimellä lämmönvaihtimeen ja vielä lämmönvaihdin kiinni edelliskesänä asennettuun tuloventtiileille lähtevään letkuun.

Sähkömies kävi asentamassa pistorasiat altaan tekniseen tilaan kiertovesipumpulle, valaisimella ja UV-lampulle, ja putkimies kytki seuraavana päivänä vesikierron maalämpöpumpulta lämmönvaihtimelle. Aluksi uima-allas lämpeni noin asteen verran päivässä, mutta kun allas peitettiin kevytpressulla lämmön haihtumisen estämiseksi, kasvoi lämmönnousu kahteen asteeseen päivässä.  Veden lämpenemisen huomasi myös sähkönkulutuksessa; päiväkohtainen sähkönkulutus nousi lämmityksen kytkemisen jälkeen 50kw/h --> 100 kw/h.

Alle olen koonnut kuvasarjan altaan rakentumisesta piirustuspöydältä oikeaksi uima-altaaksi.

Ensimmäiset luonnokset uima-altaasta.

Hevikivitalojen rakennesuunnittelija Ville Ranki piirsi talomme lisäksi myös uima-altaan rakennekuvat luonnokseni pohjalta valmiiksi.

Rakennuspalvelu Hirviniemi toteutti altaan perustukset ja rungon pystytyksen.

Pohja on valettu ja harkot odottavat latomista.

Altaan runko valmistui nopeasti.

Sitten betonit valuharkkojen väliin, tuloputket- ja suuttimet kiinni, kevytpressukatos päälle ja seuraavaa kesää odottamaan.

Kesällä oli aika purkaa pressukatos.

Allas kuivattiin. pohja ja seinät hiottiin sekä ylimääräiset kolot seinissä täytettiin uretaanilla.

Valuharkkoportaat päällystettiin 12 mm koivuvanerilla ja kulmat pyöristettiin hiomakoneella.

Allasvalojen pohjat koverrettiin EPS-harkkoon. Kuvassa oleva virtajohto vaihdettiin allaslampun mukana tulleeseen paksumpaan johtoon. Minulle nimittäin selvisi vasta viime tingassa, että tämä allaslampun pohja täyttyy myös vedellä, ja siten johdon läpiviennin on oltava ehdottoman vesitiivis.

Tulosuuttimet asennettiin jo edelliskesänä. Tälle kesälle tehtäväksi jäi uretaanipurseiden tasoittaminen kevyellä hionnalla.

Hiotun betonipohjan päälle asensimme vielä ohuen solumuovin pehmentämään jalkatuntumaa ja häivyttämään mahdollisesti pohjalle jääneet hiekanmuruset.

Sitten oli vuorossa jännittävin vaihe -- allaspussin asentaminen.

Pussi laitettiin kiinni kulmista ja alasaumat jätettiin n. 3 cm pohjan yläpuolelle. Pussin on tarkoitus venyä hieman paikoilleen, siksi venymisvaraa on jätettävä ryppyjen ehkäisemiseksi.

Portaiden kohdan asentaminen jännitti etukäteen eniten. Aika kivuttomasti allaspussi asettui kaikkien yllätykseksi portaidenkin päälle.

Allaspussin rypyt oli oikaistava ennen kuin altaassa oli vettä yli 3 cm. Jo viiden sentin vesimassa painaa niin paljon, ettei ryppyjä jaksa enää oikaista. Ryppyjä piti oikoa koko altaan täyttymisen ajan. Ensin hommaan riitti kumisaappaat, lopuksi piti laittaa kahluuhousut jalkaan. Kun vesi saavutti allasvalaisimien alareunan tason, oli aika puhkaista mattopuukolla allasvalaisimien aukot ja kiinnittää ne tiivisterenkaineen paikoilleen. Samoin tulosuuttimet ja haravan yläpuolella altaan yläreunan tasolla oleva skimmerin aukko ja asentaa siihen tiivistekehys.

Allaspussin ryppyjen poistoa.

Allasvalojen testausta.

Kun allas oli saatu täyteen, käynnistettiin allastekniikka ja todettiin, että ne edelliskesänä asennetut arveluttavat letkuliitokset pitivät hyvin. Allaskemikaaleista asennettin kirkastusaine ja shokkiklooraus, ja lopuksi liian emäksistä vettä piti hapantaa ph-litkulla lähelle seitsemää (7,2). Viikon ajan lämmönvaihdin puski altaaseen lämpöä, ja vesi saavutti siten mukavan uintilämpötilan, 27 astetta. Harmiksemme allas saatiin valmiiksi vasta syys-lokakuun taitteeseen, joten uintipäiviä ei kovin montaa ehdi tulla ennen talvea.

Lokakuun uintihetki.

Uima-allasta ympäröi terassi.

10 kommenttia:

  1. Hyvä ja seikkaperäinen kertomus altaan rakentamisesta! Kyllä tuossa kelpaa polskia :)

    VastaaPoista
  2. Meilläkin on haaveena rakentaa uima-allas! Pyydettiin juuri alustavasti tarjous rakennuspalvelusta. Kiva että annoit vinkkejä valaistukseen ja ylipäätään noista materiaaleista. Tietää nyt vähän paremmin mitä kaikkea tarvitsee.

    VastaaPoista
  3. Hei,meillä myös aikomus rakentaa allas tulevana kesänä. Sen verran kysyisin, että miten toteutit teknisen tilan kannen?
    Anni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hups, ei olla huomattu tätä kysymystä, anteeksi! Kansi on saranoitu luukku, samaa materiaalia kuin muukin terassi/kansi.

      Poista
  4. Hei, uima-allasprojektia pukkaa meilläkin. Tyhjennetänkö teillä talveksi maalämpöpumpulta lämmönvaihtimelle kulkeva piiri vai onko se onnistuttu eristämään pakkasia kestämään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi vastauksen viipyminen, ei huomattu tätäkään kommenttia aiemmin. Ei tyhjennetä, eli on eristetty.

      Poista
  5. Terve! Hieno allas tuli. Allasprojektia on täälläkin suunnitteilla. Oliko haasteellista saada allasmuovi portaiden kohdalta rypyttömäksi? Tuliko teillä 20cm vettä ylimmän portaan päälle? Laitoitteko kaksi allasvaloa? Ja onko ledit vai halogeenit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Anteeksi myöhäinen vastaus, nyt vasta huomattiin tämä! Aika hyvin saatiin allasmuovi portaiden kohdallekin, vaikka kyllähän sinne joku pieni ryppy varmasti jäi. Vettä on 15-20 cm ylimmän portaan päällä. Allasvaloja on kaksi, ledejä.

      Poista
  6. Moi, kiitos tiedoista! Loistava juttu!

    VastaaPoista
  7. Moikka! Paljonko uimaallaspussi maksoi porras muotoilulla,kun itse pähkäilemme, millaisen teemme nyt

    VastaaPoista