perjantai 30. joulukuuta 2016

Alku

Olemme nelihenkinen perhe, joka on aloittamassa unelmatalon rakentamista (tai siis rakennuttamista) vuosien haaveilun jälkeen. Olemme asuneet kivassa talossa usean vuoden ajan, ja meiltä onkin kyselty, että miksi pitää uusi rakentaa. No, ei tämä nyt NIIN kiva kuitenkaan ole, ja vähän lisää tilaakin kaipaamme. Sijaintikin on tulevaisuuden kannalta vähän hankala. Mutta pääsyy on kuitenkin se, että UNELMATALO on aina siintänyt tärkeänä tulevaisuuden tavoitteena!

Tontteja on katseltu parin vuoden ajan, viimeisen vuoden ajan enemmän tosissaan. Sopivan tontin löytymisen tiesin olevan vaikeaa, koska kriteerit... Nykyinen tonttimme on pari tuhatta neliötä, ja kovasti halusin vähintään sen kokoisen tontin uudellekin talolle. Kun emme ihan maaseudulle halunneet muuttaa, oli jo tämä vaatimus lähes mahdoton toteuttaa. Toisekseen en halunnut pellolle vieriviereen rakennettavalle alueelle, vaan toive oli metsään rajoittuva tontti, joka sijoittuisi väljästi kaavoitetulle asuinalueelle.  Hinta oli tietenkin myös yksi tärkeä kriteeri. Ja kaiken huipuksi meillä oli vielä sellainen hankala vaatimus, että piti löytää kaksi vierekkäistä tonttia, koska vanhempani rakentavat talon naapuriimme!

Viime talvena ja kesänä ajeltiin jokusen kerran Lempäälä-Valkeakoski-Vesilahti -väliä, ja lopulta todettiin, että vain yksi tontti kaikista katsomistamme oli sentään lähes kaikki kriteerit täyttävä. Joulukuun alussa kirjoitettiin paperit, joten talomme nousee Vesilahdelle metsään rajoittuvalle tontille, jolla on kokoa reilut 1500 neliötä ja vain yksi rajanaapuri (ne minun vanhempani!). Alue rakennetaan mukavan väljästi niin, että talot eivät ole kylki kyljessä, vaan siellä täällä on viherkaistaleita.

Tällaiseen maisemaan nousee meidän unelmatalo.

Ensin oli ajatuksena, että itse kynäilemme jonkinlaisen pohjapiirustuksen (kun onhan tässä niitä pohjapiirustuksia jo kymmeniä vuosia opiskeltu, kröhm!), jonka sitten talofirman ammattilaiset piirtävät puhtaaksi. No, ei se nyt sitten kuitenkaan niin helposti käynyt, ja päädyimme palkkaamaan ihan oikean arkkitehdin (siitä toisessa postauksessa). Minun kriteerejäni (jees, myös talon kohdalla näitä riittää) kun ei mikään valmistalo täytä, ei edes sinnepäin.

Meillä on miehen kanssa onneksi aika yhtenevä maku useimmissa asioissa, ja vaikka monien vuosien ajan himoitsin Kannustalo-tyyppistä kotia, olen nyt kallistunut kohti hieman modernimpaa tyyliä, mikä miestä miellyttää ehdottomasti eniten. Alla olevassa kuvassa (Design-talon sivuilta) on hyvin paljon sitä näköä, mitä taloltamme toivomme.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti