Parhaat palat

Kohta ollaan kymmenen kuukautta unelmatalossa asuttu, joten eiköhän jo pysty listaamaan hyvät ja huonot puolet. Aloitetaan hyvillä ja kerrotaan huonoista sitten joskus myöhemmin (se lista on onneksi lyhyt).

Hyvät puolet voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: käytännössä huipusti toimivat jutut ja esteettisesti aina uudestaan ihastuttavat asiat.

Käytännössä käteviksi osoittautuneet:

1. Kuraeteinen

Tämä on vaan NIIN hyvä! Aivan sama kuinka märkinä tai kuraisina lapset tai heidän kaverinsa tai koira (tai itse!) astuu sisään ovesta; ei kun kengät ja ulkovaatteet pois päältä ja vaikka niille sijoilleen lojumaan ens alkuun! Ei tarvitse murehtia lattian pilalle menosta, kuraläiskistä lattialla tai lätäkköön astumisesta sukilla (henkilökohtainen inhotuksen aihe). Märkä ja kura valuu kuramaton raoista "turvaan" ja lopulta lattiakaivoon. Myös pikkukivet jäävät kuramaton syövereihin eivätkä kulkeudu peremmälle taloon.

Loppusyksystä saatiin vielä kuivausteline kuraeteisen seinälle, niin siihen kelpaa ripustella kuivumaan nekin vaatteet, joita ei syystä tai toisesta halua kuivauskaappiin laittaa.

2. Kodinhoitohuone-vaatehuoneet -kompleksi

Kannatti lukea face-ryhmiä ja ymmärtää, että vaatehuone kodinhoitohuoneen vieressä on pop ihan syystä! Toimii! On todellakin kätevää, että lasten puhtaita vaatteita kaappiin laittaessa täytyy ottaa kaksi askelta ja omia tai miehen vaatteita siirtäessä viisi. (Sitten kun lapsia ei enää kiinnosta pukeutua alakerrassa, voivat ihan itse omin kätösin viedä puhtaat vaatteensa yläkerran vaatehuoneeseen.)

Vanha selkäni on kovasti kiitellyt päätöstä nostaa pesukone ja kuivausrumpu työskentelykorkeudelle. Myös Pinterestistä bongattu, jopa vähäpätöiseltä vaikuttanut kikka laittaa koneiden alle tasot (meidän tapauksessa matalat laatikot) puhtaan pyykin korin laskemista varten, on osoittautunut arkea helpottavaksi yksityiskohdaksi.

3. Komentokeskus eli työpiste kaapissa

Tämä on toiminut lähes niin hyvin kuin toivoin. Toki aina jotain postia ym. jää saarekkeen päälle lojumaan, mutta laskut ja useimmat "johonkin tulevaisuudessa arkistoitavat" paperit ovat kyllä löytäneet tiensä työpisteen seinälokerikkoon. Samoin tietokoneeni asuu tyytyväisenä kaapissa, ja samalla työpöydällä puhelimetkin yleensä ladataan.

4. Ruokakomero

Rakkaani, must-have -listani ykkönen, on paitsi kaunis, myös käytännössä mahtava. Vaikka en vieläkään ole saanut sitä ihan tiptop-järjestykseen, se toimii hyvin ja varastoi NIIN paljon.

5. Keittiön toimivuus

Keittiötä suunnitellessa jouduttiin tekemään pieniä kompromisseja, mutta onneksi ne eivät ole käyttömukavuuteen vaikuttaneet. Lieden ja pesualtaan väliin jää pari askelta liikaa, mutta muuten keittiö on osoittautunut erittäin toimivaksi. Päivittäin erityisesti ilahduttaa työskentelykorkeudella oleva tiskikone, jonka tyhjentäminen on supernopeaa, kun lähes kaikki astiasäilytystilat ovat ihan sen vieressä. Tykkään myös siitä, että pesualtaan ja lieden ääressä työskennellessä ei tarvitse tuijottaa seinää, vaan voi katsella ulos keittiön ikkunasta tai olohuoneeseen päin.

Ja sitten ne (ainakin omaa) silmää yhä uudelleen hivelevät:

1. Eteisen rimaseinä.

2. Pesuhuoneen lasiovi, josta tulee päivällä ja illalla ihanasti valoa eteiseen.

3. Lakritsivessa.

4. Komentokeskuksen tapetti.

5. Leiju-portaat.

6. Yläkerran aulan musta seinä Armi-tauluineen.

7. Korkea olohuone ja isoista ikkunoista avautuva metsämaisema. Tähän ei voi kyllästyä koskaan!

Joulutähti roikkuu sinnikkäästi ikkunassa...

Sama maisema talvella.

Tuolien hiljaisuus

Heh, tämä alkaa nyt jo olla aika kaukana raksaamisesta, mutta kirjoitanpa nyt pienen postauksen minua tällä viikolla ilahduttaneesta sisustusjutusta.

Nimittäin näistä:

Kuka tietää mitä nämä ihanat huopapallot ovat?!

Kyseessä ovat Silent Socks -- "äänenvaimentajat ja naarmujen estäjät" tuolinjaloille. Meidän vinyylilattia tuskin kovin helposti tuolinjaloista naarmuuntuu, mutta ei vara venettä kaada. Ja se äänettömyys! Aah! Eipähän kirsku enää tuolinjalat lattiaa vasten. (Tunnustan olevani se perheen ääniherkkä.) Ja ne on niin söpötkin! :)

Yläkerran "galleriakäytävä"

Vaikka talomme on ollut suurin piirtein valmis jo useamman kuukauden, ovat seinät lähinnä loistaneet tyhjyyttään. Emme muutenkaan ole erityisen runsaita kalustajia, joten paljaille seinille kaipaa kyllä jotain.

Erityisesti on ottanut silmään yläkerran käytävän pitkä valkoinen seinä, jolle jo pidemmän aikaa olen suunnitellut valokuvakollaasia perhekuvista. Nyt vihdoin sain aikaiseksi canvastaulut tilata. Pikkuvessan Ansa-taulun tilasin syksyllä Finnish Art Shopista vähän niinkuin testiksi.  Olimme laatuun tyytyväisiä, joten uskalsin kahdeksan valokuvataulua laittaa tilaukseen.

Perhe- ja lapsikuvat Piritta Lipiäinen. Hääkuvat Anna Jarske.

Yläkerran "aulassa" on ystäväni Hanna Jokisen kaksi maalausta. Jos kädenjälki näyttää tutulta, olette ehkä omistaneet hänen kuvittamansa Sooda-kalenterin. ;)

Kun keksin haluavani tämän seinänpätkän mustaksi, en edes muistanut, että meillä oli jo valmiina siihen täydellisesti sopiva taideteos! Maalauksen nimi on "Armin orava", ja mallina on aikoinaan toiminut jackrussellinterrierini Armi. Tämä teos on minulle hyvin rakas.

Toiselle seinälle oli sitten vähän pakko laittaa toinen Hannan maalaus; "Kyläpöllösen suuret haaveet".

Blogiyhteistyö Finnish Art Shop

Sauna ja pesuhuone

Alakerran pesutiloja rakennettiin pitkään ja hartaasti, mutta nyt ne ovat vihdoin valmiit. Ei päästy jouluksi omaan saunaan, mutta juhannukseen asti ei kuitenkaan tarvinnut odottaa!

Kuten olen aiemmin maininnut, saunan suunnittelun annoin täysin miehen käsiin. Yritin olla kommentoimatta, kun minulta kuitenkin tilan sisustuksesta mielipiteitä kyseltiin. Lopputulokseen olemme molemmat tyytyväisiä.

Kuten kylpyhuonepostauksesta kävi ilmi, piti pesuhuoneen seiniin alunperin tulla sama laatta kuin yläkerran kylppärissä, mutta sävyongelman takia tästä suunnitelmasta luovuttiin. Halusin välttää uuden valintaurakan (ja mahdollisen uuden pettymyksen) ja päätin, että rakastamani Porcelaingres Just Cementi Grey kelpaa lattian lisäksi myös seinälle! Lattiaan valittiin turvallisuussyistä laatan karhennettu versio (R11). Suihkuseinähän oli joka tapauksessa tulossa aiemmin valitulla tummalla mosaiikkilaatalla.

Pesutilaan tulee valoa  satiinilasiovista, jotka johtavat eteiseen ja takaterassille. Tässä näkymä eteisenpuoleiselta ovelta pesuhuoneeseen:

Heti ovesta tullessa oikealla on penkki, joka piilottaa jakotukin. Tämän yläpuolelle laitetaan naulakot ja mahdollisesti jonkinlainen seinäkaappi, jossa voi säilyttää varapyyhkeitä ja pesuaineita yms.

Lattialaatoihin piti tehdä yhteen kohtaan vähän "muotoleikkausta" lattian kaadon takia. Tästä tuli mielestäni kuitenkin ihan kiva geometrinen kuvio.

Suihkuseinän laatta Monocibec Pietre Naturali Black Board mosaic. Suihkut Hansgrohen Croma 220. Shampoosyvennykseen täytyy vielä laittaa pari hyllyä. Linjakaivot Unidrain. Valaisimina Winledin Kannat ja lednauha.

Lasioven lisäksi halusimme myös osan saunan väliseinästä lasisena, mutta kuitenkin niin, että sekä saunojalla että suihkuttelijalla säilyy jonkinlainen näkösuoja. Mittasimme, että lauteilla istuessa umpiseinä tulee noin hartioiden korkeudelle.

Sekä lauteet että katto on tehty lämpökäsitellystä haavasta. Ennen käyttöönottoa lauteet ja katto käsiteltiin vielä parafiiniöljyllä. Alkuperäisistä mitoista poiketen lauteet rakennettiin ekstraleveiksi, kun mies totesi, ettei muuten mahdu leveine hartioineen rennosti saunassa loikoilemaan. Kiukaan taustalle laitettiin sitä jokikivilaattaa, jonka piti tulla yläkerran suihkutilan lattiaan. Kiuas Mondexin.

Väriero aika selvä; oikealla ennen, vasemmalla jälkeen parafiinikäsittelyn.

Emme ole mitään yli-innokkaita saunojia, ja hyvin ollaan pärjätty tämä puoli vuotta kokonaan ilman saunaa, mutta kyllä omassa hienossa saunassa piti heti parina iltana käydä löylyttelemässä, kun sinne vihdoin päästiin!

Ulkoseinien rappaus

Meidän talohan näytti jo heti rungon valmistuttua "valmiilta", koska EPS-harkkojen valkoinen styrox-pinta näytti kauempaa katsottuna valkoiselta rapatulta kivitalolta. Vuoden aikana tosin styrox kellastui aika rumasti... Syyskuussa päästiin vihdoinkin viimeistelemään talon ulkoseinät.

Rapparimme Jukan kädenjälkeen olimme ihastuneet jo toissa kesänä Valkeakosken "miniasuntomessuilla", jossa pääsimme vertailemaan muutamaa rapattua taloa. HEVI Kivitalojen Pasi meille häntä alunperin suositteli oman hyvän kokemuksensa perusteella. Onneksi saimme Jukan puhuttua talourakkaamme mukaan, vaikka hänellä kiirettä pitikin. Jukka teki meillä mm. myös sisämaalaukset ja lattiatasoitukset. Paitsi rautainen ammattilainen, Jukka on muutenkin hyvä tyyppi ja ansaitsee erityismaininnan siisteydestä ja järjestelmällisyydestä -- aina oli työvehkeet kenkiä myöten siistissä rivissä jossain nurkassa odottamassa seuraavan päivän töitä.

Eipä muuten ollut ikinä tullut mieleen, että talon rappaus voi käsittää about miljoona työvaihetta (EPS-harkkoseinän hionta ja imurointi, kuoppien tasoitus, liimalaasti, verkotus, tasoite, pohjuste ja silikaattiraepinta). Tästä selvisikin, miksi rappaus ei ole ihan ilmainen toimenpide!

Pikkujuttujen tasoittelua.

Lisää tasoittelua.

Sitten tasoitellaan isommin.

Valkoisen pohjusteen ruiskutus.

Talon ulkosivuun oli arkkitehdin toimesta piirretty tyylikkäitä sisennyksiä muutamiin kohtiin (kaikki mustalla rapatut seinäpinnat). Jos olisimme ymmärtäneet etukäteen kuinka paljon lisätyötä ne tulisivat aiheuttamaan, niiden toteuttamista olisi ehkä harkittu kahteen kertaan... Sekä raksamiehet että rappari hikoilivat jonkun hetken niiden parissa.

Takakulman sisennys ennen... 

...ja jälkeen rappauksen.

Lopputulokseen olemme kuitenkin erittäin tyytyväisiä.

Loppuun vielä pari uudempaa ulkokuvaa.

Taloesittely

Meillä on vihdoin taloesittely! Sopimukseemme HEVI kivitalojen kanssa kuului, että taloamme saa esitellä puolivalmiina ja valmiina. Alunperin oli toki tarkoitus esitellä valmis talo jo syksyllä, mutta se vain jotenkin jäi, ja sitten päätettiin, että mukavampi on esitellä, kun saunaosastokin on valmis.

Tästä  taloesittelykutsuun.

Kutsussa näkyy talomme lopullinen ulkomuotokin -- huomasin vasta, että en ole edes rappauksen jälkeen julkaissut kuvia talon ulkopuolesta! Taidanpa tehdä seuraavaksi pikaisen ennen- ja jälkeen -postauksen rappauksen syntymisestä. (Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.)

Yläkerran kylpyhuone

Meidän kylppärimme poikkeaa tavallisesta siinä, että vessanpönttö on pistetty omaan lasikoppiinsa suihkun lasikopin viereen. Ajattelin että tällainen lisätty yksityisyys parantaisi tilan käytettävyyttä, varsinkin sitten kun lapset tuosta kasvavat. Kehtaapa sitten ehkä paremmin joku käydä vessassa/suihkussa/hampaita pesemässä, vaikka toinen olisikin suihkussa/vessassa/hampaita pesemässä.

Vessakopin lasiovi on kokonaan "huurrettu" näkyvyyden estämiseksi, ja suihkun ovenkin piti tulla osin näin käsiteltynä, mutta se oli lasifirmassa unohtunut, eli nyt suihkun lasi on kirkas. (Tai siis olisi, jos joku jaksaisi pitää sen puhtaana.) Toistaiseksi ei ole haitannut, ja voi kai sen myöhemmin itsekin jollain tarrasysteemillä himmentää, jos haluaa.

Vessapaperiteline ja bideesuihkun teline vielä laittamatta...

Koska pöntöltä on jonkin verran matkaa pesualtaalle, täytyi tänne laittaa erillinen bidesuihku. En missään nimessä halunnut sellaista pikkuista allasta suihkuletkun kera, mitä esimerkiksi yleisissä vessoissa usein näkee, joten onneksi oli sirompi vaihtoehto tarjolla; Jika Mio seinä-bide:

laattapiste.fi

Kylppärin kalusteet ovat Ikeasta, niin kuin muissakin vessoissa. Toisesta alalaatikosta lähtee pyykkikuilu, ja laatikon etusarjasta pitäisi askarrella jonkinlainen kippiovi, jotta kuilun käyttö olisi mahdollisimman helppoa. Jospa joku päivä joku askartelisi?

En alunperin kokenut mitenkään merkittävänä suihkun merkkiä tai mallia, koska mielestäni "suihku on suihku". Mies halusi ehdottomasti sadesuihkut, joten taivuin sitten sellaiseen (Hansgrohe Select). 

Kun ensimmäisen kerran kävin tässä suihkussa, koin ahaa-elämyksen -- suihkussa voikin olla ihanaa! Tämän sadesuihkun lempeys oli ihan jotain muuta kuin aiemmat sadesuihkuelämykset. Vaikka suutin on noinkin mitättömän kokoinen, ymmärsimme, että tässä tapauksessa koolla ei ole väliä. Ihmettelimme, kun sadesuihkun suutin oli noin matalalla, mutta huomasimme sitten, että "select"-nappulaan ei ylettyisi, jos se olisi korkeammalla! Molemmissa suihkupäissä kun on nappia painamalla mahdollisuus lempeään tai tymäkkään suihkuun, käsisuihkussa itse asiassa kolmekin erilaista vaihtoehtoa.

Pesuhuoneeseen meille tuli erilaiset suihkut, ja toivon kovasti, että ne vetävät tälle vertoja, etten joudu jatkossakin aina kiipeämään yläkertaan suihkuttelemaan...

Huomaa laatoilla päällystetty kaivonkansi, jonka parissa raksamies askarteli hetken jos toisenkin.

Yläkerran kylpyhuoneessa on yksi vika, joka tosin ei ilmeisesti vaivaa ketään muuta kuin minua. Valkoiset seinälaatat, joita valittiin ja mätsättiin lattialaattoihin pitkään ja hartaasti, eivät olekaan valkoiset. Laattojen väri on kylppärin valaistusolosuhteissa lähinnä greige, eivätkä ne siis ollenkaan sovi lattialaattoihin (joihin ne NIIN huolellisesti mallattiin). Kanna-valaisimet tuottavat hieman vihertävän valon, mutta ongelma ei ratkennut silläkään, että kokeilimme  kylmempää valoa tuottavia valaisimia. Ehkä vain opettelen elämään vihertävänbeigehtävänharmaiden laattojen kanssa...

Kuten sanottu, kukaan muu ei tätä väriongelmaa edes ole huomannut, mutta minua se ärsyttää niin paljon, että aiemmasta suunnitelmasta poiketen alakerran pesuhuoneen seiniin tätä laattaa ei tullut.


Anteeksi suttuiset kuvat, ei laajakulmaobjektiivi tällä kertaa pystynyt parempaan.