Sivut

tiistai 16. tammikuuta 2018

No more open concept!

Siis ainakaan alakerrassa. Ennen niin avara alakerta on muuttunut synkkien kiviseinäkoppien valtakunnaksi. Eli toisin sanoen väliseinät on saatu pystytettyä. On ollut kerrassaan erikoinen tunne kävellä HUONEESTA toiseen, kun muutaman kuukauden on näkymä ollut aakeetalaakeeta. (Sori huonot kännykkäkuvat.)

Näkymä kuraeteisestä kodarin läpi vaatehuoneeseen.

Alakerran makuuhuoneessa; oikealla vessa, vasemmalla vaatehuone odottaa liukuovea + seinää.

Sauna

Pari päivää sitten havahduin huomaamaan, että oli tullut tehtyä pahemmanlaatuinen moka. Kukaan ei muistanut kertoa lattianvalajalle, että kuraeteisen lattia piti olla hieman alaslaskettu kuramattoa (aka paras idea ikinä) varten. Melkein tuli itku silmään, kun kauhistuin, että nytkö se upea kuramattolattia jää haaveeksi. Asiaa hiukan tarkasteltuamme totesimme kuitenkin, että eiköhän se siihen jotenkin saada sopimaan; otetaan vain ohuin lattiamateriaali, matalin mattovaihtoehto ja laitetaan vähän kynnystä huoneiden välille

Kuraeteinen (liukuoviseinä puuttuu) lattiakaivoineen.


Väliseinien noustessa on sinne tänne ilmestynyt myös pistorasioiden ja katkaisijoiden paikkoja. Paino sanoilla sinne tänne. No ei nyt ihan, mutta koska päivitettyä sähkösuunnitelmaa on jouduttu odottelemaan, on rasioista osa eksynyt vähän vääriin paikkoihin. Ongelmahan on, että emme pysty ihan joka päivä raksalla käymään, niin ei ehditty ohjeistamaan raksaporukkaa ajoissa. Eipä siinä mitään, kyllähän niitä paikkoja voi tarvittaessa muutella. Siinä vain täytyy vähän kiviseinää roilotella... Ja joskus eivät rakennuttajat osaa päättää, että laitetaanko pistorasiaa ollenkaan, jolloin se ehditään jo kerran muurata umpeen, jotta se voitaisiin taas uudestaan kaivaa esiin. Vein kyllä raksamiehille korvapuusteja, etteivät pahalla muistelisi päättämätöntä naisihmistä.

Käytiin piirtelemässä ohjeita seiniin väriliiduilla.


Yläkerrassa ei ole vielä väliseiniä, mutta yhdessä päivässä sinne oli ilmestynyt liaaniviidakko.



Tämän verran suostuu aurinko pilkistämään metsärinteen takaa keskitalvella.




Meillehän on tulossa kodinhoitohuoneeseen oma pikkuinen vaatehuone. Tätä ratkaisua kaikkialla ylistetään, kun se helpottaa kodin vaatehuoltoakin niin kovin. Olkaatte hyvät ja ihailkaa nyt sitten tätä meidän tulevaa VAATEhuonetta. Siis PUTKIhuonetta. Ugh. Kai tuonne joku hylly johonkin vielä saadaan tungettua? (Putket toki menevät tulevaisuudessa ylöspäin!)



Ja vielä lopuksi kuva etuovesta, jonka sain raivattua näkyville.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti